perjantai 30. marraskuuta 2012

Sydämiä



Neulahuovuttaminen on miusta ihanaa: on mukavaa, kun valmista jälkeä syntyy nopeasti, ja esineiden tökkimisessä neulalla on kieroutuneella tavalla jotain stressiä poistavaa. Tänä syksynä olen neulahuovutellut sydämiä joulua ja joululahjoja silmällä pitäen: tein tällaisia perinteisempiä sekä jotain vaaleanpunaista ja jotain mustaa, lahjojen saajien makua arvaillen.


Tänä vuonna olen kiltisti odotellut joulukuuta ennen kuin alan laittaa kotiin esille mitään jouluista. Tai no, jos ikkunavalot lasketaan joulukoristeiksi niin sitten olin taas liian innokas: puolustaudun kyllä sillä, että täällä ei ole viikkoihin näkynyt maassa mitään valkoista, ja on aikasta masentavaa, kun aamulla töihin lähtiessä on pimeää, samoin sieltä tullessa. Valot piristävät edes vähän.

Itsenäisyyspäivänä olisi tarkoitus leipoa joulupipareita ja varmaan silloin laitan ensimmäisiä joulukoristeitakin esille, ehkä vaihdan verhotkin (ei tosin mitään tonttukuvioista). Me kun emme vietä joulua kotona vaan sukuloimme siellä ja täällä, niin niitä omia joulukoristeita on kiva katsella edes vähän aikaa ennen joulua.

Saas sitten ensi vuonna nähdä kun meitä onkin kahden sijasta kolme, että vietämmekö joulun ihan oman perheen sakissa kotona vai sukuloimmeko edelleen. Mies haluaisi silloin jo kotijoulun, mutta itse en vielä oikein osaa päättää. Jos jouluaatto tulisikin vietettyä muualla, niin sukuloinnit saavat jäädä meidän perheen osalta yhteen paikkaan joulunpyhinä: tahtoisin viettää lapseni kanssa joulua muuallakin kuin autossa. Sukulaiset saavat tietysti tulla kyläilemään meille, mutta meitä ei enää tarvitse odottaa joka paikkaan. Apua, ei olisi pitänyt pohtia tätä, nyt se stressi nostaa päätään jo vuoden etuajassa...

4 kommenttia:

  1. Oon koittanu kanssa joululahjoja tehtailla jo jonkin aikaa pikkuhiljaa, niin ei kerralla tarvitse hätäillä. Ens vuottakin ehdin niiden lomassa suunnitella..
    Ehkä joku päivä miekin pääsen neulahuovutuksen maailmaan, neulat nimittäin löytyis jo;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeile ihmeessä neulahuovutusta, helppoa ja rentouttavaa. Ja jos joskus sattuu pistämään sormeen, niin ei se kauaa koske. :D

      Poista
  2. Suloisen pulleita sydämiä!

    Kyllä lapselle tavallaan on hyvä, että tulee ihan omat traditiot eli siis kotijoulu, mutta ei tässä varmaan mitään yhtä ainoaa oikeaa tapaa ole. Ei ainakaan kannata sompailla sinne tänne pitkiä matkoja.

    Satunnainen lukija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, siinä sitä sitten onkin ongelma ratkottavana! :/ Paljon helpompaa olisi, jos kaikki sukulaiset asuisivat samassa kaupungissa - tai edes samassa maakunnassa.

      Poista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!