lauantai 8. joulukuuta 2012

Pietari


Iisakinkirkko

Itämeren helmet -risteilyymme kuului yhtenä satamana Pietari. Ja oikeastaan juuri Pietarin vuoksi olimme tällaiselle reissulle päätyneetkin: kukaan porukasta ei ollut aiemmin käynyt siellä.

Aikaa Pietarissa kiertelyyn ja katseluun jäi vain muutamia tunteja. Laivayhtiön kautta olisi voinut osallistua kiertoajelulle, mutta sen jälkeen vapaata aikaa ei olisi oikeastaan jäänyt. Katsoimme siis etukäteen matkaoppaasta kävelyreitin valmiiksi: Iisakinkirkko-Eremitaasi-Verikirkko-Nevski Prospekt saisi riittää meille ensimmäisen vierailun anniksi.



Aluksi kiipesimme Iisakinkirkon ylätasanteelle katselemaan kaupunkia. Ylös oli yli 200 porrasta, mutta homma oli vaivan väärti: ylhäältä näki Pietarin valtavan koon ja oikeastaan kaikki tärkeimmät nähtävyydet.


Jatkoimme matkaa kävellen katsomaan Talvipalatsia ja Eremitaasia. Sisään emme edes yrittäneet mennä, koska minkäänlaiselle kierrokselle ei oikein olisi ollut aikaa, jos tahdoimme nähdä vielä muutakin.

Talvipalatsi

 Rakennukset ja koko palatsiaukio olivat kyllä upeaa nähtävää myös ulkoapäin. Erityisesti meitä kiinnosti keskellä aukiota oleva Aleksanterin pylväs, mie ja mies ollaan nimittäin käyty yläaste ja lukio parin kilometrin päässä siitä paikasta, josta tuo valtava pylväs on louhittu. Siitä tuli historiantunneilla siis kuultua aika tavalla.



 

Tässä kohtaa seurueemme hajosi, kuka mihinkin itseä kiinnostavaan paikkaan. Me kävelimme miehen kanssa vielä jonkin matkaa Nevski Prospektia eteenpäin ja piipahdimme parissa kaupassakin. Emme oikein olleet varautuneet shoppailemaan, joten emme olleet etukäteen selvittäneet, missä mielenkiintoisia kauppoja voisi olla. Nevskistä puhutaan erinomaisena ostoskatuna, mutta ainakaan ensimmäiset kaksi kilometriä yli neljän kilometrin pituisesta kadusta eivät sitä olleet. Kadun varrella oli pääosin kahviloita ja luksuskauppoja, Zara ja muutama matkamuistomyymälä.

Nevski Prospekt

Kazanin katedraali

Teimme pienen lenkin ja kiersimme Verikirkolle (Kristuksen ylösnousemuksen katedraali), jota meille oli etukäteen suositeltu. Ja olihan se upea! Harmi, että värit eivät näy kuvissa kunnolla, tuohon aikaan alkoi jo olla niin lumista ja sumuista.

 
 
 

Kirkossa olisi ollut sisällä hienoksi kehuttuja mosaiikkeja, mutta päätimme tällä kertaa kuitenkin käydä kurkkaamassa kirkon takana olevia matkamuistomarkkinoita. Siellä olisi ollut tarjolla mm. ehdottoman laadukkaasti tehtyjä maatuskoja.

Kävimme vielä hiukan syömässä ennen kuin oli aika palata laivalle. Siirtymiset sataman ja keskustan välillä sujuivat kätevästi shuttle-busseilla: pikkubussi lähti satamasta heti kun se tuli täyteen ja paluukuljetuksia oli tiettyihin aikoihin Iisakinkirkolta. Myös rajanylitysmuodollisuudet sujuivat näppärästi kumpaankin suuntaan.

Pari vinkkiä rajanylityksestä. Jos rajanylityskopeille on useampia jonoja, kannattaa valita se, jossa näkyy venäläisiä tai suomalaisia risteilymatkustajia: venäläisten passien tarkastus käy hiukan muita nopeammin, ja meitä suomalaisia nopeuttaa se, ettei meillä ole viisumeita tarkastattavana (Pietarin risteilyt ovat tietyin ehdoin viisumivapaita). Muunmaalaisilta tarkastetaan myös viisumit ja se vie enemmän aikaa. Ja en tiedä miten totta on, mutta eräällä Venäjän matkalla matkaopas kertoi, että passintarkastusjonossa pitää käyttäytyä ihmisiksi, erityisesti jos jonoa on paljon. Huutelu, silmien pyörittely, käsien heiluttelu ja kova ääni saattavat johtaa siihen, että rajavartijat poistavat sinut jonosta ja jonotus alkaa alusta.


Millainen mieli sitten jäi Pietarista? Meille se oli hieno vanha kaupunki, jossa on valtaisasti nähtävää. Varmasti tulemme miehen kanssa matkustamaan sinne uudestaan ja viettämään ainakin yhden yön, että hienoihin palatseihin ja kirkkoihin ehtisi sisällekin. Minään ostoskaupunkina Pietari ei meille näyttäytynyt. Pietari on myös aika kallis kaupunki, joten esimerkiksi ulkona syöminen on valtaosassa paikoista Suomen hinnoissa ja ylikin. Ja ainakin kaupungin keskusta oli siisti ja turvallinen, mutta matkatavaroistaan kannattaa tietysti aina pitää huolta, matkusti minne tahansa.

5 kommenttia:

  1. Ovatpa nuo Verikirkon kupolit hienoja! En olekaan ennen tajunnut, miten värikkäitä ne ovat, sumuisesta ilmasta huolimatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne olivat kyllä kauniita. :) Harmitti, kun kirkko jäi tällä kertaa sisältä näkemättä, mutta ehkä vielä joskus.

      Poista
  2. Mä kerrassaan rakastuin Pietariin kun vierailimme siellä kesällä 2011. Hyvää ruokaa, hyvää juomaa ja mieletön tunnelma! :)

    VastaaPoista
  3. Mahtavia kuvia oot ottanut Pietarissa! Matkakuume jo herää, kun on pitkään haaveillut Pietarin näkemisestä ja kokemisesta. ;)

    VastaaPoista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!