tiistai 26. helmikuuta 2013

Maailman helpoin trikoopipo ja muuta mukavaa

 

Olin viime päivät "viimeisellä maakunnan ulkopuolisella reissulla ennen vauvan syntymää": viime keskiviikkona matkustin junalla äidin luokse Hämeeseen ja maanantai-aamuna palasimme miehen kanssa autolla kotiin. Syksystä saakka oli ollut mielessä, että osa ilman vauvaa vietettävästä äitiyslomasta pitää käyttää äidin luona kyläilyyn. Onneksi sen ehti nyt hyvin tehdä, parin viikon päästä en enää uskaltaisi lähteä. Siinähän olisi jo vaarana, että lapsemme syntyisi hitaaksi hämäläiseksi! :D

Reissun ohjelmassa oli junalla matkustamista (jota en ollutkaan tehnyt pariin vuoteen), kirpputorien kiertelyä, käsitöitä ja juhlimista. Viikonlopun aikana ehdimme nimittäin viettää sekä miehen syntymäpäiviä että äidin ja äidin miesystävän nimipäiviä.

Aika tolkuton hampurilainen
 Tein kaikille kolmelle yhteiseksi Fazerina -juustokakkua, ja ainakin miusta se oli mielettömän hyvää: eikös se olekin tärkeintä, että edes leipuri on tyytyväinen? ;) Pitääpä kirjoitella kakun ohje tännekin.


 Tein miehelle syntymäpäivälahjaksi pipon juoksulenkkejä varten. Mies kun vie lenkeilleen aina miun vuoritetun trikoopipon, niin sai nyt sitten ihan oman. Tämä oli ensimmäinen pipo, jonka olen koskaan tehnyt, mutta se onnistui helposti ja (omastakin mielestä) erinomaisesti tällä helpolla pipo-ohjeella.

Tein pipoon koristeeksi hehkulampun: mies on vuosien varrella saanut miulta paljon hehkulampputavaroita, koska opiskelee sähkötekniikkaa yliopistossa. Lampun kupu heijastaa, joten ainakin jonkinlainen heijastin on nyt aina varmasti lenkeillä mukana.


Lisäksi tein energiansäästölamppuheijastimen takkiin tms. kiinnitettäväksi. Ja extrabonuksena ukkokulta sai vielä Vauva - omistajan opas -kirjan. Selailin sitä itsekin ja siinähän oli ihan asiaakin vauvan hoidosta, pilke silmäkulmassa tosin.


Toivottavasti mies löytää pian aikaa paneutua oppaaseensa: laskettuun aikaan on neljä viikkoa. Kääk! Ei miusta vieläkään tunnu siltä enkä osaa edes jännittää. Jotenkin odottelen, että olosta tulisi paljon mahakkaampi ja tuskaisempi lasketun ajan lähestyessä, mutta ei miua vielä vaivaa kuin "lievä" keskivartalokankeus ja välillä oikeanpuoleista nivusta vihlaisee. Aika pienellä olen siis tähän asti päässyt loppuraskauden vaivoista.


Sain muuten äitiltä jo jonkin aikaa haikailemani Mymmelin äiti -muumimukin - kiitos! Miusta se on parhaan näköinen nyt myynnissä oleva muumimuki, kaikkien aikojen lempparini on Hurraa!-muki. Hivenen tietysti mietityttää juoda näistä aamukahveja, kun joidenkin muumimukien hinnat ovat nykyään nelinumeroisia. Ehkä tälläkin mymmelimukilla voitaisiin aikanaan kustantaa ipanan autokoulu..? Nooo, jos autokoulujen hinnat jatkavat nousuaan samaan malliin, joudutaan varmaan aikanaan kiinnittämään talomme, jos aiotaan maksaa lapselle ajokortti. Voin siis varmaan ihan hyvin jatkaa kahvin juomista muumimukeista.

6 kommenttia:

  1. Mulla on pari "keräily-muumia" mitkä oon saanut lahjaksi ja molempia olen käyttänyt ihan surutta arkikäytössä kahvimukeina. Mun mielestä astiat on käyttöä varten :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, totta! Tosin jos satun joskus perimään nelinumeroisen hintaisen muumimukin, niin kyllä myyn sen pois ja ostan vähän halvempia mukeja tilalle. :D Omien mukieni arvon nousua en kyllä malta käydä odottelemaan, enemmän niistä on iloa käytössä.

      Poista
  2. Komppaan edellistä, vaikka muutama harvinaisempi muki omastakin hyllystä löytyy. Tuo mymmelin äiti on noista muumimukeista mun ehdoton suosikki, ja ihanan värinen (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo värit on kyllä oikein onnistuneet. :)

      Poista
  3. Toi pipo sopii kantajalleen niinku nokka naamaan :D

    Eeva

    VastaaPoista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!