perjantai 1. helmikuuta 2013

(Melkein) musta-valkoinen olohuone



Joulukoristeet on tietysti siivottu pois jo aikoja sitten, mutta vasta nyt tuli otettua olohuoneesta punaiset verhot ja tyynynpäälliset pois. Musta-valko-harmaa -olohuone tällä kertaa.


 Miusta on kauhean kiva vaihdella tekstiilejä ja koriste-esineitä mielialojen ja vuodenaikojen mukaan, ja siksi meillä onkin kaapeissa aikamoinen kasa verhoja ja tyynynpäällisiä. Joistain olen pystynyt luopumaan, mutta valitettavasti varasto tuntuu vain kasvavan, kun esimerkiksi koristetyynynpäälliset eivät käytössä kauheasti kulu ja niitä tulee liian helposti tehtyä ja ostettua lisää.

Ensimmäinen Eurokankaan kassitarjouksen kangaskin pääsi jo ompelukoneeseen: siitä tuli pöytäliina. 


 Ikkunassa roikkuvan verhon tein viime viikolla vanhasta lakanasta. Ajattelin, että se olisi ollut helppo laskostaa ja ommella, koska lakana vaikutti juuri sopivan kokoiselta tarkoituksiini. Ja ah ihanaa nostalgiaa: lakana oli pari vuotta sitten kuolleen mummoni jäämistöstä, mummon itse ompelema eikä koskaan käytetty.

 Olin saanut lakanan melkein kokonaan taiteltua ja nuppineuloitettua, kun jouduin huomaamaan, mistä miun "mennään siitä mistä aita on matalin" -käsityömentaliteetti on periytynyt: mummokulta oli tehnyt ihan vinon lakanan! Kun toisesta päästä oli taiteltavaa jäljellä kaksikymmentä senttiä, oli toisessa laidassa tuplaten. Juuri sillä hetkellä muistan mamman (mummon tyttären siis) muistelleen, kuinka mummo aina teki kaikki käsi- ja kotityöt kauhealla vauhdilla, että pääsi naapuriin kyläilemään. Omena ei ole kovin monen sukupolven päähän pudonnut.


Eilen (rv 32+2) oli tosiaan se neuvola ja kaikki oli kunnossa. Ipana on ilmeisesti asettunut pää alaspäin, koska viimeisen kuukauden ajan se on kaikissa neuvoloissa ja ultrissa ollut niin päin. Miulla oli verenpaineet ja kaikki kunnossa, painoa on raskauden alusta tullut kuusi kiloa.

Mies ei tosiaan ollut mukana, eikä se miua harmittanut: samat jututhan tuolla joka kerta tehdään ja jutellaan. Mies on kuitenkin ollut ihanan kiinnostunut koko raskauden ajan ja tahtoisi tulla neuvoloihin mukaan. Töistäkin se järjestyy oikein hyvin, jos neuvola-ajat eivät ole ihan niitä puolenpäivän aikoja, joita meidän terveydenhoitaja tosiaan jakaa kotona oleville. (Tosin nyt kuitenkin sain sen seuraavan neuvolan klo 8.30, kun siihen aikaan ei kuulemma kukaan muu jaksa herätä...)

Nyt keittelen perunoita ja odottelen, että sieni-jauhelihamureke tulee uunista. Ja on ihan perjantai-fiilis, vaikka näin sairaslomalla viikonloput ja arkipäivät eivät kauheasti eroakaan toisistaan. :D

Mukavaa viikonloppua kaikille!

6 kommenttia:

  1. Kaunista! Niin ihanan selkeetä toi mustavalkonen tyyli. Mulle kolahtaa kans, vaikkaki nyt ku aurinko välillä pilkahtelee niin sitä on jottai väripilkkuja tullu lisättyä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :) Meilläkin tulee väripilkkuja viimeistään pääsiäiseksi, mutta vielä oli ihan liian talvista. :D

      Poista
  2. Kivan näköinen olkkari myös teillä! ;)

    VastaaPoista
  3. Teillä on niin kaunis koti :) Mäkin olen ihan innoissani viikonlopusta vaikka - kuten sanoit - ei se arjesta niin kauheasti eroa. Mutta tuleepahan telkkarista ainakin enemmän katsottavaa! Ihanaa viikonlopun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miusta alkaa tuntua, että telkkarista ei tule ikinä mitään. :D Tai tulisi ehkä yhdeksän jälkeen, mutta viimeistään puoli kymmeneltä miun silmät lupsahtavat kiinni...

      Poista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!