sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Neuvolaa ja muuta vauvaperhe-elämää

Neuvolassa odottelemassa

Tytön ensimmäinen lapsineuvolakäynti oli perjantaina  -  viimeksi vierailtiin vielä äitiysneuvolan puolella. Vierailu sujui varsin tyynesti, välillä tytöltä meinasi palaa pinna mutta maailma muuttui aurinkoisemmaksi heti kun pääsi taas tuttia lutkuttamaan. (Tällaiset reissut ovat poikkeustapaus, muuten meillä pyritään siihen, että tuttia syötäisiin vain nukkumaan käydessä, jos tyttö tuntuu sitä silloin tarvitsevan. Tosin emme ole kauhean tiukkiksia tämän(kään) suhteen - yritetään pärjäillä ilman mahdollisimman paljon, mutta ei se lapsi tutista pilallekaan tässä iässä mene.)


Tyttö oli kasvanut oikein hyvin. Painoa oli nyt kahden ja puolen viikon iässä 3280g (syntyessä 2870g) ja pituutta 53,5 cm (52cm). Iho oli siisti, heijasteet kunnossa, tyttö otti kovasti kontaktia ja oli muutenkin mallikelpoinen pikkuihminen. Saatiin mukaan D-vitamiinitippoja, toivottavasti ne eivät kauheasti vääntäisi mahaa. Iltamahavaivat ovat muuten tuntuneet helpottavan disflatylin myötä.

Uusi neuvolantäti vaikutti tooooodella rauhalliselta, mutta mukavalta, sellaiselta "jalat maassa" -ihmiseltä. Täysimetys ei ole onnistunut päivääkään, mutta tällä oli ihanan kannustava asenne meidän osittaisimetykseen. Pitääkin jossain kohtaa avautua aiheesta, terveydenhoitohenkilökunnan ja kirjallisuuden asenne kiehuttaa sappea aika tavalla.



Ollaan vaunulenkkeilty joka päiväihmettelemässä kevään etenemistä, ja tänään tehtiin ensimmäinen pitempi autoreissukin kun käytiin vaihtamassa autoon renkaat appivanhemmilla. Samalla se oli tytön ensimmäinen kyläreissu ja koko matka sujui oikein kivasti.

 

 Meilläkin on käynyt paljon ihania vieraita tyttöä katsomassa ja likka on saanut vaikka minkälaisia lahjoja. Isänsä on saanut useamman alkoholijuomaa sisältävän pullon, mutta jostain kumman syystä ne puuttuvat tuosta pöydältä. :D Parin ensimmäisen päivän jälkeen vieraita alkoi käydä joka toinen päivä, ja se on tuntunut oikein sopivalta tahdilta.


Sain aikaiseksi vaihtaa olohuoneeseenkin vähän keväisempää ilmettä verhojen ja tyynypäällisten muodossa. Muutenkin täällä odotellaan jo kevättä kovasti, kesäkukkien siemenet on nyt istutettu ja miehen kanssa tiiraillaan kilpaa takapihaa, että joko sinne pääsisi haravoimaan ja putsaamaan kukkapenkkejä ja öljyämään kalusteita ja tekemään muita suunniteltuja kevätjuttuja.

jk. Jokakeväinen vauvakuume ei muuten ole vaivannut tänä vuonna! ;)

4 kommenttia:

  1. Meillä meni kaksi ekaa viikkoa melkeinpä ilman tuttia, sitten jostain löyty hirveä imemishalu ja se nyt on suussa sitten aika paljon. Mutta pyritään antamaan kyllä vasta sitten, kun oikein kiukuttaa, eli on välillä pitkiä aikoja ilmankin. Eikä se sitä edes aina halua suuhunsa. Mulla oli (ja on vieläkin) sama asenne tuota tuttia kohtaan, mahollisimman vähän vaan niin irtipääseminenkin on sitten helpompaa. Mutta katsellaan sitten, kun tästä vielä aika etenee.. =D

    Oih, mie ymmärrän kyllä hyvin jos vähän ärsyttää tuo imetyksestä vaahtoaminen. Vaikka täällä se onnistuukin niin oon kyllä jo pitkään, ennen raskauttakin, hämmästellyt tuota suurta imetyskeskustelua ja siitä vauhkoamista. Tuntuu, että keskusteluiden mukaan et voi olla oikea äiti ilman että imetät. En kyllä yhdy tuohon ollenkaan, ihan kuin se nyt äidin vika olisi jos sitä maitoa ei nyt sitten vaikka tulekaan. Minkä sille voi. Ja hyvä juttu on, jos sulla nyt edes hiukan sitä maitoa tulee, ohan sekin edes jotain. (miekin aloin nyt vauhkoamaan tästä, kun itteenikin ärsyttää ihan sun puolesta). Ärr. Piupaut tuollaisille ihmisille. Pöh.

    Ihana kun sie kerkeät bloggaamaan, mulla on vähän unohtunut. En mie tiedä mitä mie oikein täällä teen, kun en saa juuri mitään aikaiseksi. Ehkä mun mammahuurut sitten vain purkautuu laiskuutena bloggaukseen. Paljon kaikkea asiaa kyllä olisi, mutta koneelle asti en ole kunnolla päässyt. Hih. Ehkä tää tästä.. =)

    Ja kivoja kuulumisia muutenkin! Samalta vaikuttaa siellä kuin täälläkin! Ihanaa! <3 (oho, tuli aika pitkä kommentti)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän lapset varmaan lutsuttavat tuttia päivät läpeensä vielä eskarissakin. :D Vaikka tyttö söisi tuttia 24/7, niin en usko, että siitä alle vuotiaana on mitään haittaa. Vierottamien tosin uskon käyvän helpommin jos tutissa ei olla totuttu olemaan kiinni ihan joka hetki. Likalla on laitokselta saakka ollut nukahtaessaan kauhea imemisen tarve, joten tutti tuli ekan kerran kuvioihin noin kuuden tunnin ikäisenä...

      Onneksi mie olin pohtinut näitä mahdollisia imetysongelmia jo ennen tytön syntymää, niin ei tullut niin kauheita itsesyytöksiä ja tunnekuohuja. Se on jännä, miten "hyvä äiti täysimettää pitkään" -ajatus elää vieläkin ja tuntuu koko ajan vain vahvistuvan. :/

      Poista
  2. Hienosti kasvaa tyttönen :) Ja ihanan keväisen näköistä teillä! Mie bongasin eilen ekat leskenlehdet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mie oon nähnyt vain kärpäsen, ja nuo oman pihan narsissinalut. :D

      Poista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!