torstai 23. toukokuuta 2013

Blogiristiäiset ja oikeiden ristiäisten lahjoja

Iloista torstaita kaikille!

Vaikka tytön nimeä täällä blogissa vilautinkin, niin tarvitseehan hänellä toki olla bloginimikin, etten joudu edelleen puhumaan vain tytöstä tai likasta. Äidin valtuuksilla nimeän tyttöseni nettimaailmassa Elluksi. Kaikenmaailman hellittelynimiä tulee varmaan myös vilahtelemaan - olen aika varma, että Ellu luulee, että hänen virallinen etunimensä on Kultapieni.

Ellu-kultapieni-kultapienipesusieni-äidinvauva-pikkukulta-jne sai sunnuntaina ison kasan ihania lahjoja ja kommenteissa niistä pyydettiin esittelyä. Aika moni oli muistanut tyttöä kirjekuorella - ehkä ihan aiheellista aloittaa säästäminen jo nyt, jos ajokortin hinta jatkaa nousuaan....

Oltiin etukäteen ilmaistui, ettei kenenkään tarvitse ostella tytölle kummilusikoita tai tinaisia, nimellä varustettuja hammasrasioita. Meille niillä ei olisi kauheasti tunnearvoa, tyttö ei osaisi arvostaa niitä ennen kuin aikuisena (jos silloinkaan) ja siihen asti ne vain keräisivät meillä pölyä jossain kaapin nurkissa. Toivottavasti Ellu ei tule saamaan traumoja vanhempiensa käytännöllisyydestä.-


 Ellu sai lahjaksi ihania vaatteita. Kaikki tulevat ihan varmasti käyttöön ja ovat todella mieluisia, mutta erityistä ihastusta miussa itsessäni herättää miehen siskon tekemä neulepaita. Itse en koskaan saisi tuollaista taidonnäytettä aikaiseksi! Muissa vaatteissa on vielä kasvunvaraa, mutta paita pääsi nyt heti käyttöön ja olen nyt lämpiminä päivinä käyttänyt sitä tytöllä aina vaunuissa.



Ellu sai myös bambulangasta neulotut sukat, jotka sattumalta sopivat kivasti paidan väreihin. Sukatkin pääsivät tytön vaunuiluvarustukseen yhdessä aiemmin saadun lahjapipon kanssa- eihän tuosta yhteensopivasta asusta ole yleensä iloa kuin miulle, mutta onhan se kiva tietää, että likka on edustavana jos joskus joutuisin ihmisten ilmoilla nostamaan hänet vaunuista. :D


Ellu sai myös ihanan kastehelminauhan - salaa olin sellaista vähän toivonutkin, ajatukseni luettiin! Ihanat sievistelyhelmet kaikenlaisiin juhliin ja miksei arkeenkin, jos tyttö niin haluaa. En ole vielä sovittanut helmiä tytölle (...yritin kyllä, mutta tarvitsin lopulta miehen opettamaan, kuinka tuo lukko avataan) että roikkuvatko ne ihan liian alhaalla, olisi nimittäin aika kiva laittaa ne Ellulle lauantaisiin sukujuhliin.


Yhdestä paketista paljastui kaunis korurasia. Ennustan, että tästäkin tulee prinsessaleikeissä suosittu aarre.


Tyttö sai myös satukirjan, jossa oli vaikka mitä ihania, tuttuja tarinoita. Odotan jo kovasti, että tyttö tulisi siihen ikään, että tälle voisi lukea satuja! Töissä olostakin kaipaan lasten kanssa juttelun lisäksi eniten juuri kirjojen lukemista ja katselua yhdessä.

Lisäksi Ellu sai kukkia ja niitä kirjekuoria. Pitäisi käydä pankissa avaamassa tytölle tili. Ja selvittämässä miun käsiin hajoavan pankkikortin kohtaloa. Ja hoitamassa pari muutakin asiaa. Huoh.

  •  

Kävin tänään terveydenhoitajan jälkitarkastuksessa ja ensi viikolla on sitten lääkäri. Tuntui huimalta, kun terveydenhoitaja esitteli sairaalasta tulleita papereita synnytyksessä käytetyistä lääkkeistä yms. ja tytön mitoista syntyessä ja kotiuttaessa - siitäkin reissusta tuntuu olevan niin kauan! Verenpaineen, hemoglobiinin ja painon mittausten (kaikki kunnossa) lisäksi täyttelin mielialakyselyn (kaikki kunnossa) ja terveydenhoitaja halusi tietää, onko meillä suunnitelmia seuraavasta lapsesta (tämä tuli puheeksi, kun sain esitteen erilaisista ehkäisymuodoista). Lääkärin jälkitarkastuskin vielä tekemättä ja tässä pitäisi alkaa miettiä mahdollisia seuraavia perillisiä, huimaa!

Mutta ihan vakavissaan, eihän tämä elämän miettiminen ihan helppoa ole. Kuinka kauan mie aioin olla kotona? Milloin Ellu menee päivähoitoon? Mihin Ellu menee päivähoitoon? Jääkö mies jossain kohtaa kotiin? Saako Ellu pikkusisaruksia vai onko hän meidän esikoinen ja kuopus? Jos lapsia joskus tulee lisää, niin milloin se joskus on? Ja eihän sitä kirkossa ole kuulutettu, että myö saataisiin toinen lapsi vaikka sellainen haluttaisiinkin. Huh, hankalia kysymyksiä, joita varmaan jollain tasolla mietitään jokaisessa vauvaperheessä.

Nyt mie en kuitenkaan pohdi mitään vaan lähden tyhjentämään pyykkikoneen. Tai no, sitäkin tyhjentäessä tulee varmaan pohdittua ajan kulumista, pyykin joukossa taitaa olla Ellun pieniksi jääneitä vaatteita. Nyyh!




4 kommenttia:

  1. Mä en siis kestä kuinka joku voi osata kutoa tuollaisen puseron. Ei syntyisi minulta millään ilveellä. On ihan sääli ettei se mahdu kauaa päälle. Mutta ihana kastehelminauha säilyy aina muistona.

    Vakkarilukija

    VastaaPoista
  2. Kyllä noihin kaikkiin tulee vastaukset sitten aikanaan, tai päätät vasta kun on ihan pakko :) Aikamoinen villapaita tosiaan, anoppi on myös aikamoinen taikuri!

    VastaaPoista
  3. Ihania lahjoja Ellu sai :) Multa meni oikea nimi ihan ohi :/ Mutta ehkä selviän ;) Itsellä tuo tulevaisuuden miettiminen on tällä hetkellä joka päiväistä. Listaan voisi vielä lisätä, että saanko valmistumisen jälkeen töitä, ja jos saan niin mistä?!..Mihin väliin se toinen lapsi olisi sopiva, jos sellainen meille suodaan? Toisaalta niin turhaa yrittää suunnitella asioita, joita ei kuitenkaan voi loppuun asti suunnitella. Elämä tuo tullessaan ja parasta valmistautua ottamaan vastaan :)

    VastaaPoista
  4. Suuria kysymyksiä!
    Ihania lahjoja pikkuinen sai :)
    Ja Ellu!! Mainio nimi <3

    VastaaPoista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!