perjantai 10. toukokuuta 2013

Asuntokuumetta (taas!)

Täällä on ollut viime päivinä sen verran touhukasta, ettei kuviakaan ole oikein tullut otettua. Jos olisi, niin otokset esittelisivät tyttöä (yllätys yllätys), maalipensseleitä, pyykkivuoria (=pöytäliinat ristiäisiä varten) ja kiinteistönvälitysfirman nettisivuja.

Kuva täältä

Tytön kanssa käytiin toissapäivänä viisiviikkoisneuvolalääkärissä, pituutta oli hiukan yli 56 senttiä (syntyessä 52 cm) ja painoa 3950 g (syntyessä 2850g). Hyvin siis kasvaa ja oli muutenkin terve tapaus. Neuvolakäynti sattui keskelle tytön pitkiä aamupäiväunia, joten käynti meni likan osalta nukkuessa: vuoroa odotellessa tyttö nukkui aulan hoitopöydällä, sitten tutkimuspöydällä ja miun sylissä. Neuvolakorttiin sitten kirjoitettiinkin että "rauhallinen, suloinen tyttö", joka kyllä osaa sitten kiihtyäkin nollasta sataan puolessa sekunnissa eikä silloin ole kovinkaan suloinen... Tullut äitiinsä ilmeisesti.

Vaihdoin muuten tytön korvikkeen, Nannista Tutteliin (nettikeskustelujen mukaan kaikki tuntuvat tekevän toisin päin, niin pitää nyt mainostaa Tutteliakin :D). Aiemmin hyvin sopinut Nan alkoi aiheuttaa tytölle kauheita ilmavaivoja ja runsaampaa pulauttelua. Oli aikamoisen salapoliisityön takana, että johtuuko runsas paukuttelu vain suoliston kehittymisestä, d-vitamiinitipoista, korvikkeesta vai jostain miun syömästä. Evoluutio ei nyt oikein ole pysynyt kehityksen perässä, kun hormonipäinen äiti joutuu ratkomaan tällaisia ongelmia... Vika oli sitten tosiaan korvikkeessa, vaivat katosivat heti ekalla Tutteli-pullollisella. (Ja tämä ei ole maksettu mainos.)

Vihdoin ja viimein sain ryhdistyttyä sen pihakaluston kanssa ja nyt on kaikki osat pesty ja öljytty. Seuraavana aurinkoisena päivänä juon terassilla kahvit, nyt ei taas tarkene.

Lisäksi sain maalailtua sen yläkerran ongelma-aulankin juttuja, ja nyt on aula paljon mukavampi. Pitääkin napata siitä pari kuvaa.

Kuva täältä


Miehen valmistuminen on nostattanut taas asuntokuumetta meissä perheen aikuisissa. En ymmärrä miten tämä nyt taas meni näin, eilen aamulla puhuttiin auton vaihtamisesta ja parin tunnin päästä oltiin kurkkimassa erään potentiaalisen asunnon pihaa (eli jos taloyhtiösi pihalla varvisteli eilen kaksi hölmöä petroolin manducan kanssa, niin se olimme sitten me).

Asunto oli siis rivitalossa: neliöitä olisi enemmän kuin riittävästi, loistava pohja, ok hinta ja vastike, rauhallinen ympäristö joka tullee pysymäänkin sellaisena, uimaranta suurinpiirtein takapihalla, kirjaimellisesti takapihalla metsä ja pururata ihan vieressä. Lähin päiväkoti olisi kahden kilometrin ja koulu puolentoista kilometrin päässä, samoin esim. kirjasto ja perusharrastuksia. Lähimpään pieneen ruokakauppaan olisi parisataa metriä, isompaan ja parempaan vähän päälle kolme. Keskustaan olisi n. 4,5 kilometriä eli hiukan vähemmän kuin nykyään.

Kuva täältä

 Miinusta kovin pienestä pihasta ja sijainnista yleensä: asumme nyt kahden kilometrin päässä miehen työpaikasta, ja tuosta vilkuilemastamme asunnosta työmatkaa tulisi yksitoista kilometriä (paitsi jos mies innostuisi soutamaan: sulan veden aikaan saisi näppärästi hyötyliikuntaa soutamalla 3,7 kilometrin pituisen työmatkan! Tai sitten ei. ;) ). Onhan meillä auto ja bussillakin pääsisi hyvin, mutta hiukan harmittaisi vaihtaa nykyinen kymmenminuuttinen pyörällä puoleen tuntiin paikallisbussissa. Bussissa ajan voisi kuulemma käyttää hyödyksi työläppärin parissa, mutta mutta... Miunkin työmatka pitenisi muutamalla kilometrillä, mutta se on jo valmiiksi sen verran pitkä, ettei se tunnu missään.

Kuva täältä
 Jotenkin ristiriitaista tämä asunnon ostaminen: tykkään kovasti meidän nykyisestä asunnostamme, sen sijainnista ja asoasumisen huolettomuudesta, mutta tuntuuhan se vähän tyhmältä maksaa tästä kun voisimme lyhentää lainaa omasta asunnosta. Toisaalta nyt ei ole minkäänlaisia taloudellisia paineita, voisin olla tytön kanssa kotona vaikka maailman tappiin ja voisimme laittaa rahaa matkustamiseen ja auton päivittämiseen, mutta omistusasunto olisi sitten pysyvä ja "ihan oma"... Hankalaa! 



Onko kellään muulla asuntokuumetta? 

8 kommenttia:

  1. Mulla on hirveä omakotitalo ja kesämökki kuume!! :D Vaikka ostettiin tämä rivitalon pätkä viime syksynä niin silti jo haaveilen isosta pihasta ;)
    Mutta kyllähän se pidemmän päälle parempi olisi se omistusasunto vaihtoehto teilekin :)

    kiva että masuvaivat katosivat, meillä esikoisen kanssa vaihdeltiin vähän väliä korviketta, mutta eniten taidettiin käyttää NANia!
    Meidän piti käydä ihan vyöhyketerapiassa asti vauvan kanssa, toivotaan ettei tämän kanssa tartte siihen rumbaan lähteä vaikka hyvin todennäköistä sekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesämökkikuume on tuttu täälläkin. :D Välillä olen leikitellyt ajatuksella, että ostetaan ensin se mökki kun asunnon ostaminen on niin hankalaa...

      Toivottavasti tuo Tutteli nyt toimisi, toissapäivänä oli taas kauhea paukuttelupäivä mutta se meni onneksi ohi.

      Toivotaan, että teillä nyt vältyttäisiin mahavaivoilta, johan tuossa esikoisen kanssa on ollut ihan riittävästi!

      Poista
  2. Vautsi mikä touhu-täti siellä oikein onkaan! Mitähän mie teen päivät pitkät, en varmaan oikein mitään.. =)

    Oma asunto on kyllä kiva, mukavampi maksaa omaa pois. Ja kyllä niihin pidempiin välimatkoihinkin yllättävän äkkiä tottuu, jos vaan asunto on muuten kaikin puolin täydellinen. Ja tuo asunto kyllä kuulostaa siltä! Uimaranta! Pururata! (vähän kade) Saahan sitä pankin kanssa neuvoteltua vähän pienempiä maksueriä, kun lapsi on pieni ja maksaa sitten vähän enemmän kun molemmat ovat töissä. Näin me tehdään ja hyvin ainakin vielä rahat riittävät. Katsellaan sitten, kun eteen tulee hoitovapaalle jääminen.. =)

    Hienoa, että vatsavaivat helpottivat. On se kyllä melkoista salapoliisityötä selvittää mistä kaasuvaivat johtuu, mie en ole vielä löytänyt syytä. Ei ole kuitenkaan ihan jokapäiväistä (siis pieruja tulee, mutta välillä ne on kivuliaita), joten yritäppä siinä pohtia missä vika on.. Noh, ensi viikolla lääkäriaika, jos sitten pääsisi jonkinlaiseen selvyyteen edes jostain.

    Hienostihan teidän typy kasvaa, vautsi! Ensi neuvolaa odotellessa, miekin haluan jo tietää mittoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti teilläkin mahakivut helpottaisivat. On se uskomatonta, miten paljon hankaluuksia yhdestä pienestä mahasta voi olla koko perheelle. :P

      Poista
  3. Täällä kanssa asuntokuumeillaan ja etuovi.com on ahkerassa selailussa. Täytyisi vaan tietty myydä tämä nykyinen pois alta, eikä se ole ihan yksinkertaista tällä hetkellä kun Suomen taloustilanne on mikä on. Ja toisaalta, ei meidän omakaan rahatilanne niin suotuisa ole :D

    Mutta tuo teidän bongaama rivari kuulosti ihan älyttömän ihanalta, erityisesti se metsä ja pururata. Niin ja se uimarantakin. Ei muuta kuin visiitti pankkiin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sijainti olisi kyllä ihana, mutta (tottakai) siitä taloyhtistä paljastui hiukan laiminlyöntejä. Eli taas kerran aloitetaan etsintä alusta... Nooo, etuoveen tulee jotain joka päivä, ehkä joskus jotain meillekin!

      Poista
  4. Kuulostaapa hyvälle tuo pururadan ja uimarannan välissä sijaitseva asuinpaikka! Mekin olemme haaveilleet uudesta remonttikohteesta, mutta tästä nykyisestä emme kuitenkaan olisi halukkaita muuttamaan minnekään. Autokuumettakin on ollut ilmassa, joten sen vuoksi emme missään nimessä edes uskallu käymään autoliikkeissä. Meidän tuurilla se ainut ja oikea olisi juuri silloin liikkeessä odottamassa juurikin meitä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten se meneekin noin, että uusi olisi kiva, mutta vanhakin on eikä siitä haluaisikaan lähteä. Teillä tietysti on vielä "hankalampaa" kun nykyinenkin koti on rakkaudella laitettu.

      Hih, autokaupat voivat olla vaarallisia paikkoja. :D Mekin pysytään nyt vielä hetki tiukasti pois sieltä.

      Poista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!