tiistai 25. kesäkuuta 2013

Syntymäpäivät

Kun täytin 5:

Lapsuuden syntymäpäivillä kylään tuli paljon sukulaisia ja myös kavereita päivähoidosta ja kotikylältä. Yleensä leikittiin ulkona, monesti leikkimökissä. Äitini on uskomaton kakkumaakari ja teki meille lapsille vaikka minkälaisia syntymäpäiväkakkuja silloin, kun kakkujen koristelu ei vielä ollut nykyisenkaltainen trendiharrastus. Meillä on ollut mm. junakakku, perhoskakku ja kuutosen muotoinen kakku.


Viisivuotissynttärit vietettiin kuitenkin yhdessä mökin tupaantuliaisten kanssa. Valokuva-albumista päätellen oli nätti, aurinkoinen päivä. Uimassa käytiin, mutta vesi taisi olla vielä aika kylmää.

Kun täytin 10:

Koululaisena kadehdin hiukan niitä, joilla oli synttärit lukuvuoden aikana: nämä pystyivät jakamaan kutsut koulussa, näille laulettiin koko luokan voimin jos syntymäpäivä sattui koulupäiväksi ja synttäreille pääsi näppärästi suoraan koulusta. Kesäsynttäreiden järjestely oli hankalampaa.

Ovatkohan 90-luvun kuteet Ellusta aikanaan tosi hienoja..?

Koululaissynttäreilläkin  puuhailtiin yleensä ulkona, mutta myös kuunneltiim kasetteja (mm. Spice Girlsiä ja Movetronia) ja vaihdettiin kesän kuulumisia. Että oli kesäsynttäreissä se hyvä puoli, että pääsi näkemää kauempana asuvia kavereitakin.


Kun täytin 19:

Ensimmäisenä täysi-ikäisenä juhannuksenani mielessä oli suuria suunnitelmia. Synttäreitten aattoiltana olin palaamassa kesätöistä mansikkamaalta kun alkoi kauhea rankkasade ja hurja ukkonen. Juoksin sitten valtavaa vauhtia kotiin, pamautin ulko-oven auki ja se kimposi vauhdilla takaisin suoraan miun naamalle. Samalla iski salama ja mie kiljaisin kuin syötävä, koska ovi nenässä sattuu, ja siskoni meinasi saada sydänkohtauksen kun luuli salaman iskeneen miuhun.


Sain ovesta ison haavan otsaan, valtavan turvotuksen ja kaksi mustaa silmää. Lisäksi mäkäräiset olivat siellä mansikkamaalla syöneet loput naamasta turvoksiin. En sitten kehdannut lähteä ihmisten ilmoille synttäreitä juhlimaan.


Kun täytin 20:


Olimme miehen kanssa kyläilemässä miun äidillä kun äiti ilmoitti, että synttäreitteni kunniaksi lähtisimme koko konkkaronkka Tallinnan päiväristeilylle. Miun ensimmäinen reaktio ei ollut kiittäminen vaan kauhistunut "Mutta eihän meillä ole passeja mukana!" -parahdus. Mies oli onneksi ollut juonessa mukana ja ottanut miunkin passin mukaan reissuun. 


Kun täytin 25:


Olin töissä ja sain lapsilta lauluja ja itse poimittuja, pieniä kukkakimppuja. Töissäkin syötiin kakkua ja illaksi oli suunnitteilla kaikkea mukavaa, kun täytin kuitenkin neljännesvuosisadan - sitten puolen päivän jälkeen tuli pysäyttävä puhelu: pappa, miun läheisin isovanhempi, oli yllättäen kuollut. Se oli aivan kamala syntymäpävä.


Kun tänään täytän 26 (kuulostaapa vanhalta):

 Ensimmäinen syntymäpäivä äitinä! Vuoden kiertoon saa ihan eri lailla fiilistä, kun takana ovat jo ensimmäinen vappu, äitienpäivä ja juhannus lapsen kanssa, ja edessä isänpäivä, joulu ja pääsiäinen. Eihän Ellu juhlimisesta vielä ymmärrä, mutta mie otan ilon irti tytönkin edestä.


Tänään ajattelin synttäreiden kunniaksi testata miehen valmistujaisiin suunnittelemiani mokkamuffineja, toivottavasti saadaan joku vieraskin kahvittelemaan meidän kanssa.

Mukavaa Uunon päivää teille muillekin! ;)

15 kommenttia:

  1. Onnea! Perässä tullaan kuukauden ja kolmen päivän päästä. Minäkin olen siis kesän lapsi ja voi kun minuakin harmitti, etten koskaan saanut luokalta onnittelulaulua. Onneksi kaverijuhlat sentään yleensä järjestyivät joko kesällä tai syksyllä.

    Hauskoja lapsuuskuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3 Kun joskus valitin näistä kesäsynttäreistä, äitini lohdutti, etten sentään ole syntynyt jouluaatonaattona kuin eräs tuttu.

      Poista
  2. Paljon onnea! Tuo 19-vee tarina oli ihan mahtava! Tai ei se silloin varmaan naurattanut, mutta ehkä sille jo nyt voi vähän hihitellä? :)

    Aloin nyt muistella edellistä syntymäpäivääni, ja vietinkin sen aika ikimuistoisesti. Olimme nimittäin saapuneet juuri edellisenä päivänä vauvan kanssa sairaalasta kotiin. 24-vuotispäivänäni olimme siis ensimmäistä kokonaista päivää kotona ihanan pienen nyytin kanssa.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sille voi jo nyt nauraa, mutta silloin lähinnä itketti, eikä pelkästään siksi että sattui. :P

      Oi, siulla oli tosiaan ihana (ja jännä!) syntymäpäivä! <3

      Poista
    2. Kyllä oli aika ihana synttäripäivä :) Meillä on tytön kanssa vain viikko eroa syntymäpäivissä.

      Mutta hei, laitoin sulle (taas) yhden haasteen eteenpäin. Käyhän katsomassa, kun ehdit! :)

      Poista
  3. oh, mokkamuffinit kuulostaa herkulliselta.. hieman myöhästyneet synttärionnet täältäkin! oli kiva lukea sun synttärimuisteloita vuosien varrelta.

    VastaaPoista
  4. Jee! Myöhästyneet synttärionnittelut. Puhelimeni ei antanut reissussa lupaa kommentoida (eikä oikein myöskään lukea) yhtään mitään, joten en kerennyt onnitella ajoissa! Eli onnea onnea! =)

    VastaaPoista
  5. Myöhästyneet synttärionnittelut ja pakko sanoa, että aivan mahtava ja energiaa huokuva postaus! Ehkä mä nyt jaksan alkaa luututa, kun olen ammentanut energiaa sun postauksista. :D

    VastaaPoista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!