sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Vauvaperhejuhannus ja koirankammotus

Sain juhannusaattona hiukan pahoittelevan "Ellun seurassako teidän juhannus nyt menee?" -kyselyn. Vastasin, että niin menee, ja se on meistä ihan mukavaa. "Nooo, onhan se hyvä, että viihtyy kotonakin", tuli vastaus. Mihinhän miun sitten olisi pitänyt vauvani laittaa? Meidän juhannukset ovat aina olleet aika rauhallisia, juhannuksenviettopaikka ja -seura ovat vaihdelleet, mutta ohjelmassa on aina ollut leppoisaa grillailua ja alkoholiakin oikeastaan vain ruoka- ja saunanjälkeisjuomana. Joskus ollaan tuijoteltu kokkoa, joskus ei. Koska en ole koskaan viettänyt minkäänlaista örvellysjuhannusta, ei juhannuksen vietto vauvankaan kanssa tuntunut mitenkään luopumiselta. Ja tuskin olisi tuntunut, vaikka perinteisiin olisi aiempina vuosina kuulunutkin juhliminen, oksentaminen ja sammuminen vaikkapa jossain hillittömillä juhannusfestareilla.


Juhannusaattona käytiin miehen vanhemmilla viettämässä hiukan maalaisjuhannusta. Ellukin kävi tutkimassa kasvihuoneen kasveja: tomaatinlehteä oli kiva räpeltää mutta karheammalle kurkunlehdelle kurtistettiin kulmia. Unet tyttö tempasi terassilla meidän muiden syödessä.

(Välihuomautuksena: juhannusaattoa edeltävänä yönä Ellu heräsi huutamaan tunnin välein. En sitten tiedä, vaivasiko maha vai pistikö kotiinpaluu käsittelemään viikon mittaisen kyläreissun antia. Onneksi kaksi edellistä yötä on taas nukuttu kuin pienet tukit, koko porukka.) 

Juhannuspäivän aamuna me tehtiin miehen kanssa pihahommia (!!! sen siitä saa, kun edellisenä iltana on juonut vain yhden juhannussiiderin) oikein antaumuksella ja grillattiin sitten. Meidän sähkögrilli päätti sanoa sopimuksen irti. Ihmettelin miehelle grillaillessani, että miten vartaasta voi saada sähköiskun. Sähköalalla oleva mieheni piti miua hölmönä, koska eihän puutikusta voi saada sähköiskua. Sitten sain iskun ritilälle pudonneesta herkkusienestä, kahteen otteeseen... Kun kerroin tästä, sain kauhistuneen käskyn sammuttaa grilli justiinsa. Sitten sain kuulla pelottelut siitä, kuinka olisin tehnyt tytöstämme äidittömän jos olisin grillaillessani samalla koskettanut patteria tai seissyt vedessä. Onneksi miulla ei ole tapana uittaa jalkojani kahluualtaassa samalla kun kääntelen vartaita. Pitänee hankkia uusi grilli.

Juhannuksena täällä oli upeat ilmat ja ulkoiltiin paljon. Ellukin on nyt pysynyt kävelyiden ajan hereillä ja katsellut ympärilleen (eli siis lähinnä puiden latvoja ja taivasta) tunninkin ajan.

Kovasti hupia saatiin (koko perhe) myös tästä:


 Meidän ollessa kyläilyreissulla paikallinen S-ryhmä oli muistanut Ellua lahjalla, eli tuollaisella laulavalla ja höpisevällä koiralla. Suositusikähän tuossa on kuudesta kuukaudesta eteenpäin, mutta pakkohan sitä oli testata. Hiukan Ellu jo hymyili ylipirteälle pehmoeläimelle, mutta yleensä vain tuijotti sitä hämmentyneenä:




Mikä siinä muuten on, että vauvojen lelut ovat noin kauhean ruman värisiä? Juu juu, vauva näkee kirkkaat värit parhaiten ja kiinnostuu niistä, mutta rajansa kaikella. Tuo videollakin näkyvä leikkikaari on miun kammotus, yritän aina nostaa sen vähän syrjemmälle kun tulee vieraita. Salaa olin hiukan toivonut, ettei Ellu kiinnostuisi lelukaaresta vaan voisin hankkiutua siitä eroon, mutta pahus, se viihdyttää tyttöä pitkät tovit. :D

Jos joku katsoi tuon videon, niin tuo viimeinen Luppakorva-laulu jää helposti soimaan päässä. "Onko sulla luppakooooorvat".... Miehen kanssa päätettiin yhteistuumin, että koirankammotus saa jäädä meillä odottamaan automatkojen viimeisiä kilometrejä ja sitä, kun lapsi hermostuu ja vanhemmat ovat kyynärpäitä myöten taikinassa, raa'assa kalassa, chilissä ja maalissa. Silloin ehkä tulee hiljaa mielessä kiitettyä S-ryhmää lahjasta.

"Onko sulla luppakooooorvat..." Huoh, tämä soinee päässä yölläkin!




8 kommenttia:

  1. Hui, sähköiskuja :/
    Ei ihan kunnossa tainnut olla :/
    Meillä esikoinen taisi saada tuon koiralelun joululahjaksi vauvana :D jäi vähälle käytölle kun toinen pelkäsi sitä. on muuten mitä rasittavimpia rillutuksia noissa lastenleluissa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mie voin hyvin uskoa, että lapsi pelkää tuota -mieskin pelotteli miua, että joskus pimeänä ja tuulisena syysyönä tuo alkaa lallattaa yksinään....

      Poista
  2. Meille ei onneksi tuo koira ole 5 vuoden aikana kantautunut, vaikka niitä on lähipiirissä jonkin verran näkynytkin! :D

    Me ollaan myös vietetty kaikki viisi viimeisintä uutta vuotta ja juhannusta selvinpäin ja lapsien ehdoilla, eikä se ole tuntunut musta mitenkään epäoikeudenmukaiselta, päinvastoin! Kiva antaa lapsille jo pienestä pitäen kuva, ettei vanhempien tarvitse olla humalassa juhlapyhinä vaan sen voi viettää rauhallisestikin :) Mikä ei ikävä kyllä ole kaikille itsestään selvyys :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mie olen samoilla linjoilla, että jos juhlitaan lasten kanssa, niin korkeintaan viinilasillisen ottaisin ruuan kanssa, tai sitten ihan muumilimsalinjalla. :D

      Poista
  3. Mua nauratti tuossa koirassa eniten se, että pää-olkapää-laulusta on sensuroitu peppu pois! Tai voi tietty olla, että Fröbelin palikoilla on siihen joku yksityisoikeus. :D

    Hassu ajatus, että juhannus lapsen kanssa olisi jotenkin suuri uhraus. Ehkä se jollekin sitä sitten olisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miustakin tuo laulu on tuollaisenaan ihan väärin! Ärsyttävää. :D

      Miekään en osannut pitää tätä uhrauksena. Olisin ymmärtänyt kommentin jos tämä henkilö olisi ollut vaikka 18-vuotias, mutta ei ollut.

      Poista
  4. Mie olen antanut kiellon kaikille tuommoisille leluille.. =D No mutta, kun pistin tuon videon pyörimään, niin Vilho meni heti hiljaiseksi ja kuunteli tarkkaavaisena. Ärr, taitaa poika tykätä kaikista tuommoisista äänellisistä jutuista. Voihan kökkö.. =D Eli ymmärrän hyvin, että tuommoiset lelut haluat pistää sinne perimmäiseen nurkkaan piiloon.. =)

    Mukavalta kuulosti teidän juhannus! Pääsette kyllä grilliostoksille, hui! Me ei täällä edes vietetä mitään juhlapäiviä, vuorotyössä kun ollaan molemmat oltu aina niin ei oikein juhlapyhät tunnu miltään. Paitsi siinä, kun kaupat on kiinni ja tili kiittää palkkapäivänä. =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten kirjoitin, tuo lelu on varmaan joskus painonsa arvoinen kullassa, mutta nyt se on vain ruma ja ärsyttävä: ängin sen kokeilun jälkeen Ellun huoneen kaappiin mutta silti se ärsyttää miua sieltä käsin. :P

      Poista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!