torstai 3. lokakuuta 2013

Käsityöhaaveita

Jo pelkkä puuvillalangan kääre on rentouttava

Kuvittelin aina, että jos saisin kokonaisen vauvavapaapäivän, niin ryntäisin kaupoille, kävisin syömässä ja tapaisin ystäviä ihan rauhassa. Jos tuollainen ihmepäivä nyt tulisi, niin yllätykseksi käyttäisin päivän siivoamalla askartelukaapin ja tekemällä kaikenlaisia ihania käsitöitä. Ja menisin vaikka pitsalle. Ihan yksin. Oih. 

Kyllä, ostin lisää lankoja, vaikka vanhojakin olisi vielä rutkasti tuhottavana! Mutta tuo sinappi huusi miun nimeä!

 Pitäisi tai haluttaisi tehdä:
  • Lisää kestotiskirättejä
  •  Vanhasta ikkunankehyksestä jotain kivaa itselle tai jollekulle muulle
  • Neulottu, raitainen kauluri (miulle!!!)
  • Ellulle paita Noshin mäyräkoirakankaasta
  • Torkkupeitto 
  • Kortteja: korteille olisi tarvetta lähitulevaisuudessa. Ideoitakin olisi, mutta pitäisi vain saada ne tehtyä! 
  • Ellulle tuttinauha
  • Pussi pesupähkinöille (meillä on vain yksi, ja se on aina hukassa) 

Ihana huopanen, mutta mistähän tästä kaupungista löytyisi tätä harmaana?

Millaisia  käsityösuunnitelmia tai -haaveita teillä on? 



Yhtenä päivänä löysin sen verran aikaa, että hurautin Ellulle simppelin trikoopaidan. Kankaana oli jokin Nanson (? olikohan...) trikoo - ostin sitä ison nipun kirpparilta, kangas oli siis sellaisia pitkiä, mutta kapeita kaistaleita. Perheessämme tultaneen siis näkemään kyseisen kuosin omaavia pipoja ja Ellun paitoja aika monta, ennen kuin kaikki on käytetty. Kiva kuosi, tykkään mustapunaisesta eikä tuo ole miusta vauvallekaan liian synkkä.

(Huomannette, että tässä paidassa ei pääntiessä tai hihoissa ei ole resoreita. Nopeuttaa hommaa kovasti ja sopii tietynlaisiin vaatteisiin, mutta pitäisi kyllä opetella tekemään siistitty pääntie trikooseenkin - niistä Noshin ihanista mäyräkankaista haluaisin saada aikaiseksi siistejä vaatteita.) 

Sininen taisi olla lemppari 
Mie olen usein täällä blogissakin painottanut, etten ole mikään käsityöihminen. Olin koulussa surkea käsitöissä (pitäisikin joskus laittaa tänne kuva ensimmäisistä villasukistani, olivat ainakin hyvin ilmastoidut...) ja ehkä miulle sitten sattui yläasteella vähän huonoja käsityöopettajia, jotka keskittyivät näppärämpien ompelijoiden kanssa tekemään kaavoja iltapuvuille samalla, kun mie onneton yritin nyhrätä kasaan jotain peruskauppakassia. Itse olin arka kysymään ja kauhusta kankea aina, jos opettaja tuli tarkastelemaan miun työtä. Huih, vieläkin puistattaa. Pelkkä ompelukoneen näkeminen aiheutti miulle oikeasti päänsäryn viime talveen asti. Sairaslomalla vaihtoehdot olivat istua ja maata, joten päätin sitten istua sen ompelukoneen ääressä. 

Mutta kyllä sitä ilmeisesti kehittyy näissä käsitöissäkin! Viimeisen vuoden aikana olen neulonut lapasia, ommellut pipoja, päällystänyt ties mitä ja ommellut Ellulle vaatteita. Parhaillaan pesukone pesee tuota pinkkiä mäyräkoirakangasta ja miulla on puserokaavat odottamassa, ja olen aika varma, että kyllä siitä pusero syntyy. Ohhoh. Olen aika ylpeä itsestäni tämän ompelun saralla, neulomisessa riittääkin sen sijaan vielä harjoiteltavaa.

kuva täältä

Ihanaa ja innostavaa torstaita!

10 kommenttia:

  1. Mä haluaisin tehdä tänä vuonna joululahjat mahdollisimman monelle, mutta haluaisin tehdä oikeasti jotain mieleistä enkä vain jotain. Ja ideat on aika vähissä. Näin kyllä eilen tulleessa Lidlin mainoksessa kaikenlaisia askartelu ja käsityökamoja, jotka sai tulvimaan ideoita - onko ne nyt sitten toteutuskelpoisia ainakaan ajallisesti on sitten toinen juttu.

    Mutta yksi suunnittelemani projeksi on opetella virkkamaan edes jotenkuten. Mutta osaan virkata vain sitä sellaista ketjua. Mä oon neulojaihminen. Haluaisin leikata yhden kulahtaneen valkoisen trikoolakanan matonkuteiksi ja virkata siitä pienen maton Pojun keinutuolin alle sekä pienen istuisalustan siihen keinutuolin kyytiin. En mä kyllä ole koskaan virkannut mitään tuollaisia, enkä tiedä kuinka paljon tuota matonkudetta noihinkin tarvitsisi - että riittäisiköhän se mitä tuosta lakanasta tulee. Mun pitää varmaan katsoa jotain youtuben virkkausvideoita :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miekin luin ihastuksella sitä Lidlin mainosta, mutta jospa sitä yrittäisi olla ostamatta ihan kaikkea. :P

      Miekin haluan, että lahjat on mieluisia ja tulee käyttöön - hivenen hankalaa, kun lahjojen saajien joukkoon kuuluu muutama keski-ikäinen, mitään harrastamaton mies.

      Virkkaaminen on yllättävän helppoa, netistä löytyy kyllä googlella tosi selkeitä ohjeita - rohkeasti kokeilemaan vaan! :)

      Poista
  2. Oisitpa Minna nähnyt miun ensimmäiset lapaset (tai "lapaset"), jotka tein äidille trikookankaasta joululahjaksi! Ihan kamalat ja äitillä taitaa olla ne vieläkin tallessa, ja kyllä hävettää ja naurattaa samaan aikaan :D Ei ois niiden perusteella uskonut, että tyttö on käsityöläisperheestä! ;) Mut tekemällä ja oivaltamalla oppii! Hitsi ku ei oo nyt tuloa sinne päin, koska täällähän on tuo Novitan myymälä, ni sieltä ois voinutkin löytyä kyseistä Huopaista harmaana, jos se on nyt sesonkilankaa. Tai sit siun pitää alkaa värjää sitä ite ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Löysin sitten käsityöliikkeestä yhden vastaavan harmaan langan, niin pääsen elämässä eteenpäin.

      Pitää tosiaan laittaa kuva niistä sukista... Ehkä ne toisivat itseluottamusta jollein toisellekin käsityötaidottomalle - tai ainakin hyvät naurut. :D

      Poista
  3. Itse olen ala-asteelta lähtien tykännyt käsitöistä ja aina on mukavaa, kun joku innostuu neulomaan/ompeleen, vaikka ei olisi taitoa/kokemusta! Muiden aikaansaannoksia on aina tosi kiva katsella ja niistä saa ideoita omaankin tekemiseen. Nykyään vaan kun tuo itse tekeminen on niin muodissa, niin niitä ideoita tulee ovista ja ikkunoista, ettei varmaan ehdi ennen hautaa edes kaikkea toteuttaa! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on totta, vinkkejä ja ideoita kun on netit ja lehdet pullollaan, niin milloin sitä oikein ehtisi toteuttaa kaikki kivat jutut? Ja ennenkaikkea, mihin ihmeeseen ne kaikki sitten laittaisi? :P

      Poista
  4. Hyvä Minna! Ei sitä oikein ala- ja edes yläasteakaisista käsitöistä voi päätellä paljon mitään. Kyllä sitä aikuisenakin oppii. Muistatko sen postauksen, jossa esittelin sen ensimmäisen virkatun kissani?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistan siun kissan! :D

      Juu, ei voi, mutta kyllähän se kertautuu - kun alaluokilla oli jo surkea, niin ero luokkakavereiden taitoihin vain kasvoi vuosi vuodelta. Olen kyllä nykyään aina tyytyväinen, että olen viitsinyt opetella ihan itsekseni noita käsityötaitoja.

      Poista
  5. Tyylikkään näköinen pusero Ellulla.Vauvallekin sopii tuollainen graafinen kuvio hyvin. Jännää.

    Vakkari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bongasin kangaskaupasta tuota samaa kangasta, missä punaisen sijasta oli ruskeat puoliympyrät. Siitäkin saisi aika retron mekon!

      Poista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!