keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Se tunne


Ellu on oppinut ryömimään. Tyttöhän on jo pitkään vetänyt itseään eteenpäin, mutta viime viikon torstaina Ellu alkoi ihan tarkoituksella vetää itseään leluja kohti ja viikonlopun ahkeran harjoittelun tuloksena tyttö oli maanantaina jo oikea pikakiituri. Nyt likkaa ei pysäytä enää mikään.

Tämä uusi taito on herättänyt monenlaisia ajatuksia ja tunteita paitsi varmasti tytössä itsessään, myös äidissä:

"Miun vauva! Niin iso jo!"
"Mistä ihmeestä meille tulee näin paljon lehtiä lattioille, ja miksi ne ovat tuosta lapsesta muka niin herkullisia?"
"Oih, nyt se saa mennä, minne itse haluaa!"
"Meillä oli jossain ne pistokkeiden tulpat...."
"Alkaakohan se joskus nukkua paremmin, kun kerta väsyttää itsensä tuossa touhussa?"
"Meinaako se olla enää ikinä paikallaan?"
"Kylläpä johdot voivatkin olla pienestä ihmisestä mielenkiintoisia."
"Ööö, Elluuuu, missä sie olet...?"
"Miksi lelut eivät enää kiinnosta?"
"Tarkkoja valokuvia otetaan ilmeisesti enää vain tytön nukkuessa."

Ja ennenkaikkea: se uskomaton ilon ja onnen tunne, kun tyttö on huoneen toisella laidalla ja katselee, mihin ihanaan ja mielenkiintoiseen paikkaan voisikaan seuraavaksi mennä. Sitten se näkee siut ja lähtee riemullinen ilme naamallaan ryömimään siun luokse! Kai tässä on jotain mennyt jossain kohtaa oikein.


Jk. Koirissa tämä Ellun uusi kehitysetappi on herättänyt vain yhdenlaisen ajatuksen: "APUA."

19 kommenttia:

  1. Mahtavaa! Ihana lukea tuo loppu varsinkin, voin vain kuvitella kuinka ihanaa on kun lapsi ryömii luokse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli se aika sykähdyttävää ensimmäisellä kerralla, ja on nytkin. Herttainen pieni. <3

      Poista
  2. jee! Hyvä Ellu! Ja sympatiat koirille :D meillä ei vielä liikuta, mutta pupunturkista saa kyllä hyvän otteen kun lemmikki erehtyy turhan lähelle..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin koirille on osoitettu rakkautta jo pitkään, jos ne jostain syystä tulivat käden ulottuville - yleensä eivät tulleet. :D

      Poista
  3. Voi että, ihana Ellu! <3 Kyllä nyt siellä riittää menoa ja meininkiä! Ja voin vaa kuvitella karvakorvien tunteen.. Mutta, ehkä siitä tuliskin kiva leikki, kun koirat yrittää paimentaa ja Ellu mennä vipeltää koirien perässä tuhatta ja sataa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo koirien kynnet miua pelottaa, että jos ne raapaisevat vahingossa tai leikkiyrityksissään Ellua naamaan, kun tyttö tekee tuttavuutta. Onneksi toistaiseksi Ellun ilahtunut kiljunta on kannustanut niitä siirtymään aina seuraavan huonekalun alle turvaan.

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Tässä saa kyllä äidit ja kummit olla ylpeitä!

      Poista
  5. Jee, iso tyttö! Kohta sieltä huoneen toiselta laidalta jo vilkutellaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vilkuttaminen olisi helpompaa, jos tyttö oppisi ensin istumaan. :D

      Poista
  6. Go Ellu go! :)

    Tirpan kasvoilla ei hirveästi hymyä näkynyt, kun tuimana ähersi ryömien eteenpäin. Ryömiminen ei ollut hänen juttunsa ollenkaan. Voisi jopa sanoa, että taisi vihata sitä. Onneksi tyttö oppi pian konttaamaan, ja se on paljon enemmän hänen juttunsa :)

    Välitätkö koirille lohdutussilitykset? Ja kerro myös, että tilanne tulee seuraavien kuukausien aikana vain pahenemaan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miepä silittelen koirat siun puolesta! Olen luvannut niille,että nyt voi olla hiukan rankempaa pari vuotta, mutta uskon, että sitten Ellu oppii silittämään ja rapsuttamaan niitä oikein nätisti ja varmaan hemmottelee ne pilalle viskomalla makupaloja ruokapöydästä.

      Voi Tirppaa. <3 Meillä Ellu on uudesta taidostaan aivan lumoutunut ja tosiaan kova menijä. Konttausasentoa tyttö harjoittelee vetojen lomassa, mutta saas nyt nähdä, kauanko tämä liikkumismuoto riittää.

      Poista
  7. Ellukin menee jo noin hienosti. Meillä myös tutkitaan joka paikka ja ollaan menossa moneen paikkaan. Kirjoitin sinulle pitkän pätkän, mutta sen kirjoittamisessa meni aika kauan... ja huomasin sinun poistaneen postauksen. Jos haluat voin laittaa sen sinulle viestillä. Olit mielestäni kirjoittanut todella hyvin asiasta!

    VastaaPoista
  8. Kiitos kun huomautit! Korjasin kännykän bloggerilla kirjoitusvirheen ja se oli sitten heittänyt tekstin takaisin luonnokseksi.

    Mielelläni kyllä kuulisin, mitä siulla on aiheesta sanottavaa! Jos tuntuu ikävältä kommentoida tuonne tekstiin niin voidaan olla yhteyksissä sähköpostitse?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun piti se heti sulle laittaa ja sitten unohdin tässä arjen hässäköissä. Lähden just alkuviikoksi reissuun mutta lupaan palata asiaan pian. Oletkin saanut asiasta paljon kommentteja, tärkeät jutut huomataan. <3 halauksia!

      Poista
  9. Ihana Ellu! Siitä se lähtee! Kohta on sielläkin oikeasti pois alta risut ja männynkävyt. <3

    Ja hih nuo viimeiset ajatukset. Välillä täälläkin etsitään Vilhoa. Ja yöunien paranemiseen tuo ei todellakaan ole vaikuttanut, päinvastoin. Siellä se konttausasennossa hihkuu keskellä yötä. Ja kohta huutaa kun ei unissaan osaa mennä nätisti takaisin. Tai vaihtoehtoisesti hakkaa päätä sängynpäätyyn.. Kauhulla odotan sitä pystyyn nousemista, apuaaa... =D Nautitaan nyt näistä "rauhallisista" ajoista, joohan? =D

    VastaaPoista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!