perjantai 1. marraskuuta 2013

Lihaton lokakuu / 4. viikko


Lihaton kuukausi on nyt sitten ohi. Sen kunniaksi syömme tänään hirven vasaa - tai sitten ihan vain siitä syystä, että hankalanmallinen vasanpala vie kohtuuttomasti tilaa meidän pakkasessa.

Olimme kuukauden aikana kiitettävän lihattomia. Söimme kyläpaikoissa muutaman liha/kala-aterian, mutta se meille sallittakoon. Lisäksi miun oli ihan pakko maistaa brunssilla yksi riistanakki, että onko se erimakuinen kuin kaupan nakit. (Oli. Jos söisin nakkeja, niin söisin varmaan sitten riistanakkeja.) Niin, ja söin mie brunssilla katkarapusalaattiakin... Mutta, jos kuukauden aikana syödään 62 ateriaa (lounasta ja päivällistä) + väli- ja aamupalat, niin on kuitenkin aikamoinen vähennys, jos niistä viisi tai kuusi sisälsi myös lihaa.

Viimeisen viikon aikana syötiin...:


 Frittata
Juustoista risottoa ja punajuurisalaattia
Kasvisklubileipä

 Tofu-kasviskastiketta ja paistettuja nuudeleita
Mannapuuroa ja puolukkasoppaa
Soija-aurinkokuivattu tomaatti -kastiketta
Kasvislasagnea 

Kyssäkaali-kasvissosekeittoa
Soijapihvi-hampurilaisia ja bataattiranskalaisia 


Tämä kuukausi oli oikein mielenkiintoinen. Ensimmäisellä viikolla oli vähän hankalaa suunnitella ruokia ja kauppalistaa, mutta äkkiä siihenkin tottui. Hiukan hankaluuksia tuli myös siitä, kun Ellulle kuitenkin piti ostaa lihaa/kalaa. Lainasin kirjastosta muutaman hyvän kasvisruokakirjan joista sain ideoita tuttujen ruokien lisäksi, ja löysinkin monta uutta, hienoa reseptiä, joita meillä varmasti tullaan kokkaamaan tulevaisuudessakin.


 Sekin yllätti, että meillä todella syödään aika paljon kasvisruokaa jo valmiiksi, koska meillä oli jo monta hyväksi todettua reseptiä ja tottumus käyttää esimerkiksi soijarouhetta ja monenlaisia kasviksia. Ja moni sellainen ruoka, mitä ei ajattele kasvisruuaksi, on (tietysti) sellainen: puurot, munakkaat, kasvissosekeitto, pinaattivelli, juustosämpylä... Sekin yllätti, kuinka juhlavia ruokia kasvisruuasta saa. Yleensä kasvisruuat ovat meillä sitä viikon arkiruokaa, ja sitten viikonloppuna tehdään "parempaa" ruokaa lihasta. Soijahampurilaiset tai vuohenjuustopitsa eivät kyllä jollein uunilohelle häpeä.

Kun katselin kuukauden aikana ottamiani kuvia, niin olen aika tyytyväinen ruokiemme monipuolisuuteen ja yleensä myös terveellisyyteen. Yhden perusainesosan vähyys kuitenkin kauhistutti: missä on peruna? Kyllähän mie tiesin, että meillä syödään todella vähän perunaa, mutta oikeastiko näin vähän? Tämän kuukauden aikana perunaa oli vain viidessä ruokalajissa - vaikka söimme näitä ruokia useampana päivänä, niin söimme perunaa silti vain kymmenen kertaa kuukaudessa (+kahdesti kylässä). Yli kuudestakymmenestä ateriasta kaksitoista kertaa. Se on aika vähän.

 Mehän emme mitenkään välttele perunaa, mutta sitä ei vain tule tehtyä. Perunoiden keittäminen on hitaampaa kuin vaikkapa pastan, ja nyt perunansyönti on entisestään vähentänyt se, kun olen kokannut mahdollisimman pitkälle samoista raaka-aineista ruokaa meille ja soseita Ellulle - teen soseita usein isomman satsin, jotta niitä riittää pakkaseenkin, eikä peruna oikein kestä pakastusta.

Pitää kyllä ryhdistäytyä tässä perunan syönnissä. Se on kuitenkin riisiä ja pastaa ekologisempi vaihtoehto, ja vaikka se onkin hiukan mautonta, niin on niitä maittaviakin perunaruokia.


Muuten olen kuluneeseen kuukauteen tyytyväinen. Omaa lihansyöntiä tuli pohdittua ja uusiin ruokalajeihin tutustuttua. Mieskin piti tästä kuukaudesta ja oli jakanut innolla työpaikallaan tietoa niin kasvisruuasta kuin tästä lihattomasta kuukaudestakin: miesvaltaisella työpaikalla oli käyty ihan mielenkiintoisia keskusteluja siitä, kuinka monelle hengelle 400 gramman jauhelihapaketin pitäisi riittää, ja tarvitseeko sellaista ostaa ihan jokaista ateriaa varten.

6 kommenttia:

  1. Nyt kun lihattoman lokakuun postaukset ovat kasassa, voin kiittää sinua! Eli kiva, kun heittäydyitte mukaan lihattoman lokakuun haasteeseen ja viitsit vielä raportoida sen kulusta blogiinkin. Itse en olisi voinut kuvitella lähteväni mukaan, sillä kasvisruuat ovat meidän kodissamme tavattoman harvinaisia. En oikein osaa tehdä niitä, vaikka kasvisruuista pidänkin ja niitä usein yliopistolla syön. Painavin syy kuitenkin lienee se, että K ajattelee kutakuinkin, että ateria ilman lihaa ei ole ateria.

    Nyt näiden postaustesi myötä aloin kuitenkin suunnitella lihattoman viikon viettämistä (kunhan siis saadaan keittiö taas käyttöön). Ajattelin poimia ruokalajit näistä sinun postauksistasi, ja todistaa K:lle että kasvisruokakin voi olla ateria! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olepa hyvä! :)

      Meillä mies on ollut aika avoimin mielin kasvisruuan suhteen, muistan joskus seurustelumme alkuaikoina vain kommentin, että "jos nyt aina joskus saisi jotain liharuokaakin", joten en oikein osaa neuvoa, kuinka vannoutuneelle lihankuluttajalle tarjotaan onnistuneesti kasvisruokaa. Mitenhän maistuisivat kasvispyörykät, tai jokin soijarouheesta? Hälsan Kökillä on pakastealtaassa eineksiä, jotka maistuvat _Ihan täysin_ jauhelihalta. Voisit kokeilla huijaamista? :D

      Poista
  2. Minä olen varmaan jotenkin outo, kun tykkään todella paljon perunasta ja syön sen mieluiten ilman kastiketta tai mitään lisäkettä. :)

    VastaaPoista
  3. Keitetyt perunat ilman lisäkkeitä olivat raskausaikana miun herkkua, mutta näköjään ne ovat nyt kadonneet meidän ruokalistalta.

    VastaaPoista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!