tiistai 19. marraskuuta 2013

Ystäviä kaikenlaisista paikoista

Ystäväni T. täytti tosiaan viikonloppuna kolmekymmentä. Hieno ikä hienolle naiselle!


Olen löytänyt ystäviä monenlaisista paikoista - T.:n kanssa olimme lapsuuskotinaapureita, T. kävi äitinsä kanssa minun rotinoillani joten en sattuneista syistä muista paljoa ystävyytemme ensimmäisistä vuosista. Pian meillä kuitenkin oli jo hienot barbi- ja metsäleikit, kesät uitiin ja istutettiin porkkanoita hiekkalaatikkoon, ja talvella laskettiin mäkeä ja tehtiin lumiukkoja. Tulevaisuudessa päästään yhdessä suht samoihin puuhiin, T.:n tytär on puoli vuotta Ellua vanhempi.


Toisen hyvän ystäväni E.:n löysin, kun muutin vuoden poissaolon jälkeen takaisin tänne kotikulmille. Mammani tuttavapariskunnalla oli miun kanssa samanikäinen lapsenlapsi, jonka erinomaisuudesta ja fiksuudesta olin koko ikäni saanut kuulla. Tietenkin tämä itseään täynnä oleva, superälykäs, ylpeä ja kaikeksi kauheudeksi vielä kaunis nirppanokka oli juuri siinä opiskeluryhmässä, johon mie siirryin. En valitettavasti muista, kuinka töykeä ja ennakkoluuloinen miun on täytynyt ensitapaamisella olla, mutta E. olikin aivan loistava ihminen isovanhempiensa hehkutuksista ja älykkyydestään huolimatta, ja nykyään hän on Ellun kummitäti.

R. löytyi töistä, esimiehen saatesanoilla "R. on uskomattoman hyvä työssään, ota mallia". Pelonsekaisella kunnioituksella puhuin R.:lle ensin töistä, pian paljosta muustakin. Nykyään puhumme erityisesti sisustuksesta ja R. vinkkaa miulle kaikki lukemisen arvoiset blogikirjoitukset, kun itse pyörin nykyään lähinnä mammablogilandiassa.

 Toinen T.  löytyi Facebookin kirppispalstan kautta: myin askartelutarvikkeita ja löysinkin sitten ulko-oveni takaa toisen askarteluintoisen koiraihmisen. T. asuu nykyään vähän kauempana, mutta saan säännöllisesti askarteluideoita ja -vinkkejä - kiitoskiitoskiitos!


Muut ystäväni ovat löytyneet "perinteisemmin", opintojen tai yhteisten harrastusten kautta. Ja haluaisin uskoa, että muutama miehen ystävä on nykyään myös kaveri, muuallakin kuin facebookissa. Ja samalla haluaisin uskoa, että muutama tämän blogin kautta löytynyt mamma on ystäväni - ainakin kerron teille melkein yhtä paljon kuin tosi-elämän kavereilleni!
 

Mikä on erikoisin paikka, josta te olette löytäneet ystäviä?

Kortin kukat olen maalannut vesiväripaperille ja leikannut sitten irti. Maalaisin nuo mustat kiekurat ja lehdet kellertävään paperiin ja liimasin kukat siihen. Numerolaput ovat Ikeasta.


Ps. Miksi kaikki muut ovat olleet käsityömessuilla paitsi mie? Ensi vuonna niin menen, pahus soikoon. Noh, tammikuussa menen (velvollisuuksien puolesta) matkamessuille ja opettajien Educa-messuille, mutta käsityömessut olisi kyllä olleet paljon kivemmat!

12 kommenttia:

  1. Joo Aten kummi löytyis joskus kauan sitten ii2.org:in kautta.....:D Ja yks ystävä jota kaipaan niin tutustuin ollessani 9 viikkoo espajanssa kokkina, siellä espanjassa hän edelleen asuu mutta onneksi fb on keksitty!:D blogin kautta oon paljon saanu vertaistukea ja tänään toukkatuvassa!:D Mut nyt lapsen mytä on huomannu että oikeet ystävät on paikalla mutta ne ei nii oikeet ystävät on viereiny pois elämästä, mutta uudet tuulet puhaltaa!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luoja, ii2. :D Miekin löysin pari kaveria irc-galleriasta.

      Ja tuo on ihan totta, ne oikeat pysyy mutta jotkut kulkee mukana vain hetken aikaa.

      Poista
  2. Et ole ainut joka ei ollut messuilla, täältä löytyy toinen! Ärsyttää niin paljon lukea kaikkien blogista messu-hehkutusta, kun itse en päässyt. Tai olisin varmaan, mutta kaveripiirissä ei ole KETÄÄN muuta käsityö-ihmistä, kuin minä, joten ei paljon löydy matka seuraa :((

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mie päätin, että menen vaikka yksin ensi vuonna. Se voisi olla ihan kivaakin!

      Poista
  3. Haha, miekään en onneks muista, mite ollaan alkuun tultu juttuun. Muistan vaan, kun eräänä päivänä olit yhtäkkiä ilmestyny mein luokkaan ja oikein vielä eturiviin. Olin et "Ei hitto toi on SE". Ja nyt ku aattelee, ihanaa, että se olit sie :)

    Eeva

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. SE. :D Kiitos taas isovanhemmille näistäkin ennakkoluuloista!

      Ja muistan sen etupenkin, kun miut (aikuiset ihmiset!) valtasi takapenkit!

      Poista
  4. Mun parhaimmat ystävät on saatu kouluaikoina. Edelleen he ovat suurinta parhautta, vaikka elämäntilanteet ovat kovin erilaiset eikä nähdä usein. Tulevana viikonloppuna kuitenkin vietämme laatuaikaa peräti kahtena iltana putkeen - tätä on odotettu hartaasti!

    Sitten on tietenkin opiskelukaverit, jotka eivät kuitenkaan ole muotoutuneet niin läheisiksi ystäviksi kuin nuo aiemmin mainitsemani. Opiskelukavereiden kanssa yhdistää ehkä enemmän juuri se opiskelu ja kiinnostus sosiaalityötä kohtaan..

    Ja nyt äidiksi tulon myötä olen saanut myös paljon uusia kavereita (mukaan lukien sinut)! Näistä uusista ystävistä olen äärimmäisen kiitollinen. On ihanaa, kun voi jutella vauvajutuista ja kaikesta muusta tähän elämänvaiheeseen kuuluvasta "samanhenkisten" kanssa.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miulla ei harmillisesti ole ala- tai yläasteelta kuin pari kaveria jäljellä, kiinnostuksien kohteista tuli niin erilaisia.

      Mammakaverit on kyllä parhautta tässä elämänvaiheessa - säilyy välit lapsettomiinkin ystäviin kun ei puhu aina vain kakasta ja unesta. :P

      Poista
  5. Miksi mulla alkoi nyt soimaan päässä se mistä tunnet sä ystävän -biisi? Arrrggghhh... :-D mutta pikaisesti sitä vain sanon, että hyvän ystävän tunnistaa siitä, että hänen kanssaan voi olla puhumatta kuukausia, näkemättä vuosia ja silti homma tuntuu yhtä hyvältä ja luonnolliselta. On ne ihania ne ystävät ♡

    Ja yhdyn Millamin viimeiseen kappaleeseen! En siis keksi polkupyörää uudelleen. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miulla soi enemmänkin Omituisten otusten kerho. :D

      Tää on taas tätä loistokommentointia: "ja samaa kuin edellinen..." :D

      Poista
  6. Minä olen solminut pisimmät ystävyys suhteeni muuttaessani 16 vuotiaana pois kotoa. Pari ystävää on tulleet niin läheisiksi, ettei heistä koskaan voisi kuvitella luopuvansa ♥. Muutama ystävä on säilynyt ihan lapsuudesta asti ja he ovat edelleen minulle todella tärkeitä.

    Äidiksi tulemisen myötä on löytynyt myös muutama uusi ystävä. Yhden porukan kanssa kirjotellaan paljon ja nähdään harvoin, mutta ovat muodostuneet minulle jo niin tärkeiksi ihmisiksi.

    VastaaPoista
  7. Yksi teksti kuulostaa jotenkin tutulta: menin ostamaan askartelutarvikkeita FB-kirppiksen kautta ja oven takaa löytyi aivan ihana ihminen, jonka kanssa vain juttu luisti samantien! <3 Ja kaiken lisäksi miehetkin tunsivat toisensa eri kautta, mualima on pieni! Huokaillen sitä muistelee meidän illan viettoja ja Ellun ihastelua..

    Ja ehottomasti käsityömessuille mukaan! Siellä on paljon kaikenlaista tavaraa, askartelijallekin oikea taivas! Ja paljon rahaa, nimittäin jostain syystä se katoaa jonnekin... En oo vieläkää uskaltanut kattoo, paljon miulla on tilillä rahaa jäljellä ja paljon messuille meni! :D

    VastaaPoista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!