keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Hävetkää, FB-kirppariääliöt

Suosin kierrätystä ja olen melkeinpä intohimoinen kirpputoreilla käyjä. Pidän myös Huuto.netistä laajan valikoiman ja aikamoisen luotettavuudenkin vuoksi, ja Tori.fiä käytän joskus isompien tavaroiden myymiseen ja ostamiseenkin, jos tavara löytyy samasta kaupungista.

Facebook-kirpputoreja löytyy nykyään FB:n ihmemaasta aivan valtavasti. On paikkakuntien omia kirppariryhmiä, on ryhmiä tietynmerkkisille lasten ja aikuisten vaatteille, kirppareita, joilla saa myydä kahden tietyn merkin vaatteita, tai vain leluja, tai vain kirjoja, tai maalaisromanttista sisustusta... Homma toimii niin, että ryhmiin liitytään ja sitten siellä voi myydä ja ostaa ryhmän omien sääntöjen mukaan tavaroita. Yleensä niin, että mie laitan  myynti-ilmoituksen jossa kerron tuotteesta, ja sitten ostajakandidaatit ostavat ja käyvät jonoon, jos joku on jo ensin ehtinyt hihkaista, että ostan. Sitten tavara toimitetaan sovitulla tavalla: oman alueen kirpputoreja on tietysti hyvä suosia, koska silloin voi säästää (välillä aika järkyttävissä) postikuluissa.

Itse olen kuulunut oman kotikaupunkini kirppisryhmään jo useamman vuoden. Kun ensimmäisen kerran, eräänä syyslomapäivänä pari vuotta sitten, myin kaapeista turhia astioita ja sisustustavaraa, homma toimi kuin unelma: mie tein myynti-ilmoitukset, kauppa kävi ja tavarat oli noudettu meiltä parissa päivässä. Loistavaa!

Sen jälkeen olen myynyt omaisuuttani useampaan otteeseen noissa mainituissa ryhmissä. Alkoi tullakin ongelmia: ensin varaukset venyivät ja venyivät kun (ostajien) oli niin vaikea löytää sopivaa aikaa. Sitten alettiin tehdä ohareita: luvattiin tulla huomenna, mutta ei koskaan ilmestytty paikalle. Kyselyihin tuli aina vaihteleva selitys siitä, miten auto ei startannut, unohdettiin ja lapsetkin olivat sairaana. Syksyllä huomasin, että moni varasi ja tunnusti sitten yksityisviestillä, että ottaisi kyllä tuon ihanan paidan tms., mutta juuri nyt ei ole rahaa. Aha?

Nyt tammi-helmikuussa olen ollut myyjänä kymmenessä kirppiskaupassa. Neljät kaupoista menivät ilman ongelmia, yksi "unohti" mutta tuli kuitenkin seuraavana päivänä. Yksi varasi ja kysyi, milloin voisi tulla sovittamaan - kun vastasin, että oikeastaan milloin vain, hänestä ei enää koskaan kuulunut mitään. Yhden kanssa sovimme useammatkin treffit, mutta hän unohti aina ottaa lompakon mukaan ja yritti maksaa nettipankinkin kautta etukäteen, mutta kas kummaa, tilinumeroni ei kuulemma toiminut. Juuri hänelle, muille kylläkin. Kaksi varasi ja voivotteli sitten, että juuri nyt ei ole rahaa. Yksi teki oharit, pahoitteli ja lupasi tulla hakemaan "joku päivä". En nyt oikein tiedä, mahtaako se joku päivä joskus tulla.

"Ei se taida tulla..."

Aiemmin syksyllä tapahtui kaikkien aikojen pohjanoteeraus, kun olin antamassa pois ihan ilmaiseksi erästä Ellun vaatetta. Sen varannut ihminen teki ensin kolmet oharit (juu, olen liian kiltti) selitellen kaikkea sairaudesta ja kiireestä ja lapsen sairaudesta ja harrastuksista. Kun sitten tarjosin tavaraa eteenpäin, hän soitti miulle aivan kamalan törkypuhelun, jossa haukkui miut maan rakoon ahneudesta ja ilkeydestä. Emme puhelinkeskustelussa oikein päässeet yhteisymmärrykseen, kumpi tässä nyt oli ollut ikävä, eikä miua kyllä kamalasti kiinnostanutkaan.

Kaupantekijöinä ovat kaikissa epäonnisissa kaupoissani olleet aina naiset. Kolme-nelikymppiset naiset, jotka ovat yleensä äitejä, aika monesti työelämässäkin. Aikuiset ihmiset. Joten mie en vain enää voi ymmärtää. Mitä tämä on? Itsekkyyttä? Ymmärrän kyllä, että esteitä voi tulla, mutta sittenhän kuuluisi ottaa yhteyttä, pahoitella, sopia uusi tapaaminen ja hoitaa asia kuntoon. Todella harvoin näin kuitenkaan tapahtuu, joten olen tulkinnut, että jutut lapsen sairaudesta tai unohtamisesta ovat olleet ihan vain oman mielenmuutoksen peittelyä.

Sen lisäksi, että tuollainen käytös on törkeää, se hankaloittaa miun (ja muiden kirpparimyyjien) elämää. Myytävät tavarat seisovat odottamassa nurkassa, saatetaan lykätä omaa kauppaanlähtöä tai muuta, raahata kippoa ja kuppia turhaan mukaan kauppareissulle. Eilen olin sopinut kirpparitreffit näppärästi markettikauppareissun varrelle: toivottavasti se oharin tehnyt joutuu jossain kohtaa elämäänsä (turhaan) viihdyttämään autossa kymmenkuista lasta. Eräs viimeaikojen ohareista koski kahta villapaitaa kuukausi sitten: kukahan ne enää haluaisi ostaa, kun narsissitkin työntävät jo itseään kukkapenkeistä?

Mutta niin, rakkaat lukijat ja muut - kun ostatte miulta tai keltään muulta yhtään mitään, niin hoitakaa homma kunnolla. 

- Älä varaa, jos sinulla ei ole rahaa ostaa
- Jos varaat, niin sitten ostat, ellei tavarassa ole jotain vikaa tai aikataulujen sovittelu ole ylitsepääsemätöntä. Varaus ei tarkoita, että saat nyt vielä viikon miettiä, haluatko tavaraa sittenkään
- ... ja jos kuitenkin muutat mieltäsi, ilmoita se myyjälle. Ei tarvitse edes perustella: "Hei! Pahoittelut, mutta en nyt otataan tätä paitaa/lelua/pöytää. Kiitos siulle kuitenkin!"
- Jos myyjä on ilmoittanut, että tavara on haettava hänen kotoaan tietystä kaupunginosasta, niin älä todellakaan oleta, että hän kuljettaa sen sinulle keskustaan tai toiselle puolelle kaupunkia. Aina saa kysyä, mutta sinun velvollisuutesi on silloin viime kädessä hakea
- Kun olette sopineet tapaamisesta, vaihtakaa puhelinnumeroita ja käyttäkää niitä, jos esteitä tulee
- Ilmoita, jos myöhästyt! Vaikka hakisit tavaran toisen kodista, ei se tarkoita, että hän odottaa sinun saapumistasi vartin tai puoli tuntia 
- Aikuiset ihmiset muistavat sopimansa asiat. Jos sinulla on yhtä huono muisti kuin minulla, laita tapaaminen kalenteriin tai kännykkään muistutukseksi. Vahinkoja sattuu, joo, mutta yritetään ehkäistä niitä
- Lapset sairastavat. Jos ipanaa ei yllättäen lähdetä viemään ambulanssilla sairaalaan, voit kyllä ilmoittaa myyjälle ja perua tapaamisen. Ihmeellisesti lapsen sairaus muistetaan vasta seuraavana päivänä, kun ärsyyntynyt myyjä kyselee perumisen syytä
- Ota rahat mukaan tapaamiseen, tasarahana. Vaikka tietäisit olevasi maailman luotettavin ihminen joka kyllä maksaa tilisiirrolla heti kun pääsee kotiin, myyjä on typerä, jos uskoo sinua
- Älä tingi enää tavaraa hakiessasi vaan hoitakaa mahdolliset hintaneuvottelut etukäteen. Tietysti voi sopia, että hinnasta päätetään lopullisesti kun tavara on nähty, mutta jos olet luvannut maksaa tuotteesta kympin, niin sitten maksat. Tietysti jos paikan päällä huomaat vian tai tahran, josta ei ole kerrottu, keskustele hinnasta tai peru kauppa

 Ostajallakin on toki oikeutensa. Jotkut myyjätkin voivat olla ikäviä ja valehdella tavaran kunnosta tai tehdä ohareita. Miun kohdalle sellaisia ei tosin ole sattunut, mutta näitä ikäviä ostajia kyllä on riittänyt.

(Mutta on niitä mukaviakin! Osan kanssa homma toimii juuri niin, kuin sen pitäisikin. Olen saanut fb-kirpparin kautta ihan oikean ystävänkin, ja miulla on pari vakiokauppakaveria, joiden kanssa vuoroin ostelemme ja myymme samantyylisiä tavaroitamme.)


Tulipahan vuodatus. Ymmärrättekö ärtymykseni? Olettehan te sellaisia mukavia ostajia, jotka ottavat yhteyttä, sopivat tapaamisen, ilmestyvät paikalle ja vielä maksavatkin?

Jk. Olen yrittänyt tehdä kaikkeni näiden ohareiden ehkäisemiseksi. On vaihdettu numerot, olen kysellyt perään, olen laittanut ohjeistuksen mukaan ilmoituksen ohareista kirppisryhmän ylläpidolle. Valitettavasti ohareista ei tunnu saavan edes "jäähyä" eli erotusta ryhmästä määräajaksi, ryhmästä poistamisesta nyt puhumattakaan. Kaikkihan me haluamme olla mukavia ihmisiä, ja antaa anteeksi, mutta sieppaa kyllä niin pirusti, että kirppisääliöt saavat mellastaa! 

22 kommenttia:

  1. Huooh törkeetä toimintaa kyllä!
    Itekin rakastan kippiksillä pöyrimistä ja just vähän aikaa sitten myytiinki Lilianin pieniä vaatteita ja omia vaatteita pois. Itse en jaksa alkaa myymään niitä fb-kirppareilla tai huuto.netissä. Mutta ostanu kyllä oon. Tähän mennessä oon ollut tyytyväinen laatuun ja ostotapahtumaan. Mutta paljon oon kuullu sellastakin, että pahimmillaan myyjästä ei kuulu mitään rahojen lähettämisen jälkeen tai vaate on miljoona kertaa huonommassa kunnossa mitä on annettu ymmärtää. Itellä ei ois kyllä pokkaa myydä mitään paskaa toisille, mutta näköjään ihmiset tekee rahan himoissaan kaikenlaista. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mie haluaisin kannattaa näitä fb-kirppareita, kaikki säästäisivät kirppispöytömaksut ja hinnoittelun vaivan jne. Alkaa kyllä inhottaa niin että kohta saa riittää.

      Ja juu, huijarimyyjiäkin varmasti löytyy! Postituskaupoissa suosin Huutoa niin näkee myyjän aiemmat palautteet.

      Poista
  2. Tuo ihmisten käytös on kyllä niin uskomattoman törkeetä, etten pysty käsittämään. Voi kun nää oliskin jotain harvinaisia yksittäistapauksia, mutta kun ei - tuollainen käytös tuntuu nykyään olevan fb-kirppiksillä melkeinpä arkipäivää. Mä myyn ja ostan enää oman kaupunginosani kirpparilla - ainoa paikka, jossa meininki tuntuu olevan vielä suhteellisen reilua - toistaiseksi..

    Itselläni ovat kaupat sujuneet pääpiirteittäin ihan hyvin. Vain kerran oharit tehnyt ostaja rupesi marisemaan, kun en suostunutkaan enää sopimaan toista tapaamista ja siirryin kylmästi jonossa seuraavaan :b

    Parempaa kaupankäyntiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miulla ei ole koskaan ollut ongelmia valtakunnallisella kirpparilla, mutta tätä nykyä ei muuta tunnu olevankaan... Argh!

      Kiitos, toivottavasti tämä tästä!

      Poista
  3. Itse olen ostanut paljon fb-kirpuilta. Pyrin pitämään sovituista asioista kiinni ja ilmoittamaan jos myöhästyn. Välillä aikatauluttaminen on vaikeaa, mutta en ikinä jättäisi ilmoittamatta. Ärsyttää tuollainen turha varailu ja ohareiden teko!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ymmärrä, mistä noita ääliöitä löytyy. Toisaalta olisi kiva, jos joku tunnustaisi harrastavans ohareita: olisi kiva kysellä vähän syitä!

      Poista
  4. Voi että ihmiset osaa olla ajattelemattomia! >:(
    Kyllä mäki oon kattellu ja ihastellu jotakin vaatetta, että tuollainen ois ihana, mutta en mä sitä av:ta laita
    jos ei siihen oo varaa :DDD Iha maalaisjärkeä mun mielest on sopiva käyttää :)
    Kun sitten jos joku ois oikeesti valmis ostaa, niin ei välttis laita edes jonoon kun aattelee että se vaate meni jo.

    Mäki kyl kannatan kierrätystä :)

    Mua ärsyttää joskus se, kun ihmiset laittaa vauvan vaatteisiin hajustettuja huuhteluaineita. Vaikka pesenkin ne aina niin tuntuu et kaikista ei lähde se hyasinttimansikkavanilijahaju poies :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, nuo hajusteet! Ostan kyllä Ellulle hajustetullakin pestyjä, mutta parissa on kyllä aromit niin tiukassa, että huh huh..

      Poista
  5. Hirmuisen hyvä kirjoitus! FB-kirpparit on ihan mahtava keksintö ja toivottavasti ne pysyy pääosin toimivina ja ihmiset käyttäisi niitä fiksusti, niin ne voivat sitten jatkossakin hyvin pyöriä.

    Tervetuloa muuten osallistumaan vaippa-arvontaan http://aliceihmemaassa.blogspot.fi/2014/02/naty-vaipat-ja-suuri-arvonta.html :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja toivotaan tosiaan, että homma alkaisi täälläkin taas toimia.

      Poista
  6. Ihan samaa mieltä näistä! Mä en kans tajua, että MIKSI siihen ilmoitukseen pitää vastata "MULLE" ja sitten lähettää yv perään: "sopiiko, että maksa lapsilisistä 26. päivä?" Siinä sitten miettii, että jos ei oikeasti ole varaa maksaa 5 euroa heti, vaan vasta 3 viikon päästä, niin kannattaisi varmaan jättää ostamatta. Eiköhän se tenava ilman niitä röyhelöleggareita pärjää niinkuin tähänkin asti :/ Olen ollut silti myös kiltti ja odottanut maksua viikkotolkulla, ja elänyt jännityksessä väliajan :D

    Mutta onneksi sujuneita kauppoja on ollut toistaiseksi enemmän kuin huonoja, niin jaksaa vielä yrittää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä olen kirjoittanut ilmoituksiin että "ei pitkiä varauksia", se auttoi vähän. :P

      Ja juu,ymmärtäisi, jos kyse olisi vaunuista, talvihaalarista tai muusta tärkeästä, mutta perusbodysta tai röyhelölegginsseistä...

      Poista
  7. Ihan ihme touhua, ei kyllä tämän jälkeen tee mieli edes kokeilla Facebookin kirppiksiä... Tylsää, että sulle on osunut noin paljon hankaluuksia ostajien kanssa. :\

    Mie oon saanut Tori.fi:n kautta tosi hyvin juttuja myytyä eikä koskaan ole ollut suurempia ongelmia ostajien suhteen. Mutta en nyt tiedä viitsiikö sitä kautta jotain vauvan vaatteita kauheasti alkaa myymään. Itse odottelen taas toukokuista Siivouspäivää, jos vaikka saisi kirppiksen taas jonnekin pystytettyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tosiaan halua pelotella, olen itse myynyt ja ostanut sujuvasti fb-kirppiksiltä. Meidän paikkakunnan omia en ehkä niin suosittelisi... :P

      Totta, siivouspäivä! Voisi itsekin osallistua siihen. :)

      Poista
  8. Hyvin, hyvin tuttua myös tampereella!:|

    VastaaPoista
  9. Hyvin kirjoitettu. Mä oon eronnu jo tosi monesta kirppis ryhmästä tuollaisen toiminnan takia. Yhdessäkin ryhmässä yks ja sama nainen varas vaikka ja mitä ja sen jälkeen ei kuulunu mitään. Niin ärsyttävää! Mikä siinä voikaan olla niin vaikeaa ilmoittaa jos ei haluakkaan ja kuka varaa tuotteen jos ei oo varaa ostaa..
    Itse koitan hoitaa kaupat hyvin ja nopeasti, jotta molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Argh miten huonoa käytöstä!

      Miustakin meidän aikuisten ihmisten pitäisi osata paremmin - mitä hankalaa tässä nyt oikein on?

      Poista
  10. Tosi hyvä postaus! Olen törmännyt näihin käytöstapojen puutteesta kärsiviin yksilöihin itsekin. Yleisin juttu taitaa olla se kun ihmiset olettavat, että ilmaisilla tavaroilla ja vaatteilla on myös kotiinkuljetus. Äly hoi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tuo tavarataksina oleminen, ääh! Mie kuljetan kiltisti tavaran viikottaisella markettireissullani marketin parkkipaikalle miulle sopivaan aikaan, mutta joillein saisi viedä ihan kotiovelle asti. Kaikenlaisia sitä onkin!

      Poista
  11. Ihan asiasta kuule avauduit ja hyvin kirjoitit! Omalle kohdalle myös sattunut näitä ikäviä peruutus tapauksia.
    Miesten kanssa aina kaupat onnistuneet parhaiten ja tulevat just silloin kun sovitaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen huomannut saman! Pitäisiköhän vain laittaa, että "Myyn vain miehille"? :D

      Poista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!