sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Ellu 11 kk


Toiseksi viimeisiä kuukausikuulumisia viedään!


Yleistunnelmia

Neuvolakorttiin kirjoitettaisiin varmaan että "Suloinen, rauhallinen, hyväntuulinen tyttö. Nukkuu hyvin, syö reippaita määriä ja sormiruokailee. Kävelyä harjoittelee, sanoja tapailee. Asiat kunnossa." Vähän erilaiset tunnelmat taas siis kuin viimekuussa, kun mahataudista toipuminen koetteli koko perhettä.

Mitat (äidin valistunut arvio edellisen neuvolan mittojen perusteella)

Pituus n. 76 cm
Paino n. 8,3 kg
Päänympärys n. 45 cm


Taitoja

Muksahtelut ovat todella harvinaisia, Ellu on näppärä nousemaan ylös, kurottelemaan ja kiipeilemään. Tyttö kävelee tuen varassa (kävelyvaunun, sohvan, jne.) aika tukevasti ja osaisi varmasti seisoa ilman tukea, jos uskaltaisi: pari kertaa näin on vahingossa käynyt parin sekunnin ajan, ja sitä on seurannut kauhistunut huuto ja tarrautuminen lähimpään huonekaluun. Tyttö tuntuu olevan "Teen vasta, kun varmasti osaan" -tyyppiä.


Nokkamukista juomista ollaan harjoiteltu, sujuu miten sujuu. Pillilläkin Ellu osaa imeä, mutta alkaa parin hetken jälkeen vain leikkiä sillä.

Sorminäppäryys kehittyy edelleen: Ellu on oppinut liittämään kaksi duplopalikkaa toisiinsa ja painelee näppärästi mm. lelukännykän nappeja.

Kaikenlaista matkimista on tässä kuussa tullut paljon lisää: Ellu yrittää omalla (vanhalla) kaukosäätimellään saada kanavia vaihtumaan, osallistuu keskusteluun matkimalla meidän vanhempien äänteitä ja yrittää pukea kaulaansa koruja ja päähänsä hattua. Ja kun isommalle kaverille laitettiin kengät jalkaan, Ellukin otti omansa esille ja yritti asetella niitä varpaiden peitoksi.

Tytöllä on myös havaittavissa samoja eleitä kuin meillä: olen ihan varma, että tyttö on näyttänyt koirille sormilla "istu" ja "pois" -merkkejä.


Tässä kuussa Ellu on oppinut kunnolla halaamaan ja yrittää kovasti pusuttaa. Äänteitä toistellaan perässä pyydettäessäkin ja tyttö toistelee aiemmin kuulemiaan helppoja sanoja: älä, hyvä, anna. "Namnam" tarkoittaa Ellun puheessa ruokaa: kun koirat tulivat aamupissalta, Ellu katsoi miua: "Nanna namnam2. Niin, aamupissan jälkeen Nanna saa ruokaa, mutta ethän sie sitä voi muistaa saati lausua? Ethän?

Uusia juttuja

Hoplopissa puljaaminen
Ravintolaruokailut ihan itse (kiinalainen ja Rax)
Yöhoidossa oleminen (yksi yö mummilla)
Potan kokeilu (juu, ei sujunut, lykätään vähän myöhemmäksi)
Vaatteiden (hattujen) pukeminen itselle ja leluille


Syöminen

Ruoka maistuu yleensä hyvin. Aiemmin hienosti toiminut "Äiti syöttää ensin soseruokaa ja sitten Ellu syö kasvikset itse" -metodi ei toimi enää, vaan kaikki pitäisi syödä itse. Tämäkään vaihtoehto ei ihan sitten toimi, mielenkiinto ei riitä niin kauan, että vatsa aina tulisi täyteen. Sovelletaan aina sitten jollain lailla.

Ellu on saanut hapanmaitotuotteita jo aika reilusti (ei oireita) ja nyt olemme käyttäneet maitoa Ellunkin sämpylöiden yms. leipomisessa. Nyt olen muutamana päivänä laittanut aamupuuroonkin hiukan maitoa ja on tuntunut sopivan.

Sitä nokkamukia tosiaan treenaillaan ja pilliäkin ollaan kokeiltu. Kumpikin sujuu sen verran vaihtelevasti, ettei tuttipullosta olla meillä ihan hetkeen luopumassa. 

Päivä

Ellu on aikalailla siirtynyt yksiin päiväuniin ja nukkuu kaksi tuntia, n. klo 12-14. Autoon tyttö yleensä nukahtaa mihin vuorokaudenaikaan vain, pieneksi hetkeksi ja iltakävelyllä saattaa torkahtaa rattaisiin, mutta pääsääntöisesti meillä on vain yhdet päiväunet. Huimaa!

Muutenkin Ellu elää aikalailla päiväkotirytmissä: aamupalaa n. klo 8, lounasta klo 11, unet klo 12-14, välipala n. 14, päivällinen n. 17, iltapala klo 19.30 ja nukkumaan klo 20.


 Yö

Yöt sujuvat yleensä heräämättä. Herätyksiä on ehkä kerran viikossa, yksi yössä, sekin aika nopea. Huhhuh, toivottavasti trendi jatkuisi näin...

Yöunille nukutamme Ellun edelleen silittelemällä selästä. Se käy aika nopeasti ja on elämää helpottava rutiini kylässäkin, mutta hiukan olemme miettineet, pitäisikö tytön opetella milloin nukahtamaan itsekseen illalla. Öisin nukahtaminen uudelleen onnistuu ihan hyvin itse.

Mieluisia juttuja
(Suht samat kuin viime kuussa)

Kirjojen tutkiminen
Duplot
Musarullaa -ohjelma (ainoa, jota annan Ellun katsoa)
Lelujen vieminen kaverilta (....)
Keinuminen
Kutitus
Äänien tekeminen yhdessä, esim. päristäminen
Vaatteet ja korut


Inhokkeja 

Kun kivat ja jännät tavarat otetaan pois kädestä (esim. vessaharja, sakset...)
Kun omasta tekemisestä ei tulekaan kehuja vaan vain kehotuksen olla laittamatta likaisia avaimia suuhun - voi jesta sitä pahan mielen määrää!

Äiti

On aika ihanaa olla tuoreen yksitoistakuisen äiti, hommat hoituvat aikamoisella varmuudella. Kaikenlaista sähläystä tietysti mahtuu arkeen, kun tytär tyhjentää roskakoria tai viskoo koiranruokaa tynnyristä lattialle, mutta meidän päivät ovat silti kivoja ja leppoisia. On ihanaa, kun tyttö viestittää kaikin mahdollisin tavoin, että rakastaa miua ja isäänsä.


Olen myös itsekkäästi onnellinen Ellun siirtymisestä yksiin, pitempiin päiväuniin, kun päivällä jää vähän pidempi pätkä kotitöihin ja vielä hetki omaa aikaakin. Kaksilla (lyhyillä) päiväunilla oli aina valintatilanne, joisiko itse kupin kahvia rauhassa vai tekisikö ruuan valmiiksi, koska kumpaakin ei ehtinyt.

Ellun ensimmäiset synttärijuhlat ovat jo suunnitteilla, ja nämä olivat toiseksi viimeiset kuukausikuulumiset. Synttäreiden jälkeen näihin lasta koskeviin juttuihin tulleekin sitten uudistuksia, mutta katsotaan sitä sitten aikanaan. :)

jk. Tätä kirjoittaessani palaan kerta toisensa jälkeen katsomaan tuota kuukausikuvaa ja ihmettelemään, missä kohtaa miun pienestä, varsin kurttuisesta ja suippopäisestä nyytistä on oikeasti tullut noin iso ja kaunis tyttö. Nyyh!

11 kommenttia:

  1. Onnea ihanalle, "isolle" Ellulle! =)

    VastaaPoista
  2. Viimeiseen kommenttiisi yhdyn täysin, Ellu on ihan hurjan ison tytön näköinen ekassa kuvassa - ja niin kaunis!

    Tirppa ei vielä ole yhtä pitkällä verbaalisessa kehityksessä kuin Ellu. Tänään kuitenkin epäilin suusta tulleen sanat "takki" ja "tyttö", luultavasti kyse oli kuitenkin vahingosta/sattumasta ja äidin tekemästä hienosta tulkinnasta :D Lempilausahdus lienee sama kuin Ellulla, namnam!

    Ps. Kiitos Musarullaa-vinkistä. Helpotti autossa matkustamista viikonloppuna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo istuva asento tekee niin ison näköiseksi, ja sitten se, ettei yllä ole bodya ja potkuhousuja.

      Namnam on tärkeä asia! <3

      Ja Musarullaa, paras keksintö ever!!

      Poista
  3. Suloinen tyttö!
    Miten se voikin olla samaan aikaan yhtä ihanaa ja kamalaa tajuta se tosiasia että oma suloinen pikkuvauva kasvaa ja kehittyy? :')
    Onneksi Jimi ei vielä puhu, niin voin tuudittautua vielä hetken siihen vauva-illuusioon :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yleensä sitä on vain iloisen hämmästynyt, että vau, osaatko sie jo tuotakin, mutta aina välillä sitä iskee pieni kauhukin, että eih, tää vauva-aika menee valtavaa vauhtia ja sie olet kohta jo ISO!

      Vauva-illuusio. :D Toisaalta toivon, että meilläkin oltaisiin suht hiljaa aika pitkään, helpottaisi elämää täällä aika vahvatahtoisten perheessä. ;)

      Poista
  4. Paljon onnea 11-kuiselle! :) Niin suloinen pieni neiti! :)

    VastaaPoista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!