perjantai 4. huhtikuuta 2014

Ellu 12kk


Tämä blogi taitaa viettää tämän viikon Ellun yksivuotisjuhlaa, koska tässä tulevat nyt viimeiset kuukausikuulumiset! (Raskausaikana päätin, ettei tästä tule täysi vauvablogi, mutta siltähän tämä nyt pahasti vaikuttaa! Noh, ryhtiliike sitten ensi viikolla. ;) )

Yleistunnelmia

Kuukaudessa tytön kehitys on ollut ihan uskomatonta. On tullut hampaita, sanoja, pissaa pottaan, syömis- ja leikkitaitoja... Ellu on ollut hyväntuulinen tyttö, nukkunut yöt yleensä hyvin ja syönyt ennakkoluulottomasti. Mukava viimeinen vauvakuukausi siis!


Mitat

Ei hajuakaan, neuvola on vasta ensi viikon lopulla. Veikkaisin kuitenkin, että 8,5 kiloa ja 77 cm? Päänympärys jokin kiva ja siro.

Taitoja

Heti 11-kuukausipäivänsä jälkeen Ellu keksi kiipeilyn. Tyttö kiipeää pienille tuoleille, lehtilaatikkoon, nukenrattaisiin ja pyykkikoriin todella ketterästi, kääntyillen ympäri ja päästen poiskin.

¨

Sanoja Ellulla on huimat kymmenen, mm. hauva, tutto (tyttö), sukka, kukka, auto ja äikkä. Näiden lisäksi on iso liuta sellaisia sanoja, jotka olemme miehen kanssa kuulleet oikeassa yhteydessä vain kerran tai kahdesti (mm. leppäkertulle osoitettu, selkeän iloinen "ÖTÖKKÄ", jota meistä kumpikaan ei ole Ellulle opettanut), joten emme vielä ihan sanoisi niiden olevan hallussa. Puhetta Ellu ymmärtää jo aika hyvin ja näyttää pyydettäessä tuttuja asioita.

Leikkitaidot ovat kehittyneet vauhdilla. Tyttö puljaa mielellään itsekseen, hoidellen vauvanukkea, ajellen taaperokärrillä (=istuu kyydissä ja höpöttää) ja järjestellen tavaroitaan, jutellen samalla. Ellu on alkanut leikkiä toisten lasten kanssa, erityisen mielellään hän syöttäisi toisia lusikalla. Lempipuuhaa on tosiaan hauvalelun ja vauvan hoiteleminen: niille syötetään "namnam" (ruokaa), ne laitetaan potalle ja niitä juotetaan tuttipullolla. (Tyttö on keksinyt puuhat ihan itse: kun mie yritin näyttää, kuinka nuken voi laittaa potalle, sain kiukkuisen kiljahduksen ja nukke riistettiin miulta... Huoh.)

Sorminäppärä tyttö rakentaa hienosti torneja ja duploja ja lyö hakkaa vasaralla. Lusikkakin pysyy kädessä aika hyvin, samoin kynät ja pensseli.


Seisomisen suhteen tilanne on sama kuin kuukausi sittenkin: Ellu seisoo ilman tukea, jos hänet laittaa niin tai jos hän ei itse huomaa, että onkin jo päästänyt tuesta irti. Välillä tyttö yrittää nousta itsekseen pystyyn, mutta kauhistuu, kun kädet ovatkin kumpikin irti lattiasta... ;)

Tässä kuussa Ellu teki ensimmäiset hampaansa. Puolessatoista viikossa niitä oli kolme. 

Uusia juttuja

Hampaat!
Kotikaupungin Hoplop
Manduca selkäpuolella
Pissat pottaan
Xylitol-pastillien imeskely ruuan jälkeen
Iltamaidosta luopuminen
Piirtely ja maalaaminen 


Ruoka

Ruoka maistuu hyvin, myös se ennen inhottu puuro. Pari kuukautta sitten riisi- ja mannapuuro alkoivat maistua, nyt maistuvat kaikki.

Ellu päätti yllättäen alkaa syödä lusikalla. Se sujuu aika hyvin, mutta aina välillä turvaudutaan sormiruokailuun tai aikuisen apuun.

Ellu juo nykyään ihan tavallista maitoa, korvikkeesta siirryttiin tavismaitoon loppujen lopuksi n. viikossa, kun vatsaoireita ei tullut. Hyvin on maistunut! Maidot juodaan edelleen tuttipullosta (aamu-, väli- ja iltapalalla), nokkamukiharjoitukset eivät oikein etene.

Ruuan  jälkeen huuhdotaan suu vesihörpyllä ja kaksi kertaa päivässä Ellu saa ruuan jälkeen xylitol-pastillin. Enempää en ole vielä halunnut niitä syöttää.

Päivä

Sama tilanne kuin viime kuussa, yleensä ohjelmassa on yhdet päiväunet (n.1,5h). Muutenkin arkipäivä on ohjelmaltaan aika samanlainen: aamupalaa n. klo 8, lounasta klo 11, unet klo 12-14, välipala n. 14, päivällinen n. 17, iltapala klo 19.30 ja nukkumaan klo 20. Muutokset ohjelmassa Ellu ottaa tyynesti.




Hampaiden tulo hiukan sekoitti öitä, pariksi yöksi annoimme kipulääkkeen  jo illalla ja se rauhoittikin unia. Tytöllä on kyllä kova tahto nukkua yö läpeensä.

Iltamaito jätettiin tässä kuussa pois, kun hampaita tuli. Sylittely ja maitoa sohvalla ovat vaihtuneet sylittelyyn ja rauhoittumiseen Ellun huoneessa, ja tämä muutos otettiin vastaan tyynesti.


Mieluisia juttuja

Istuvampi asento matkarattaissa
Musarullaa -tv -ohjelma
Hampaiden harjaus
Xylitoli-pastillit
Kotileikit ja leikkiminen yleensäkin
Ulkoilu, keinuminen ja konttailu pihalla
Kiipeily ja tuoleissa istuskelu


Inhokkeja
  • Veden heittäminen kiukaalle (se ääni) 
  • Kun jotain tekemistä ei hyväksytä: Ellu ymmärtää puhetta ja äänensävyjä sen verran hyvin, että kun kysyn pehmeästi, "muistatko, saako uuninluukussa roikkua?", tyttö päästää heti irti ja puhkeaa surkeaan itkuun. Leppyminen käy kuitenkin nykyään jo paljon nopeammin.
  • Nokkamuki taitaa olla inhokkilistalla, ainakin joinain päivinä: välillä hörpitään nätisti, välillä muki tempaistaan heti lattialle

Äiti

Miulla on yksivuotias lapsi. Voi herranjesta. Miulla ei enää ole vauvaa, vaan tytöntaapero!

Onhan tämä ollut aikamoinen vuosi. Kiitokset vain miehelle, joka on hoitanut Ellua ja kantanut vastuuta ihan yhtälailla kuin miekin, välillä enemmänkin. Kiitos ystäville, joilta olen saanut tukea ja ymmärrystä, kiitos mummille, jolle on aina saanut soittaa ja joka on mahdollistanut parit vauvavapaat miulle ja miehelle, kiitos appivanhemmille, kiitos kummeille ja tuotantoyhtiölle... Eikäkun.

Tämä vuosi on opettanut valtavan paljon Ellun lisäksi myös miusta itsestäni. Työelämän oravanpyörästä hetkeksi irtautuminen ja pienen ihmisenalun ääreen rauhoittuminen ovat mahdollistaneet myös sen pohtimisen, millainen mie olen, mistä mie saan voimaa ja mistä mie todella nautin. Miusta tuntuu, että olen oikeasti paljon mukavampi, tasapainoisempi ja jaksavampi ihminen kuin olen koskaan tiennyt olevanikaan. En tiedä, onko ihan uutta positiivisuutta opettanut pikkuinen tyttöseni vai onko se koko ajan ollut jossain tuolla kiireen alla piilossa: 15-vuotiaasta asti olen viettänyt kesät kesätöissä, painattaen koko ajan koulusta toiseen ja kesken opintojen vielä työelämäänkin, jossa pisimmät lomani olivat kahden viikon pätkiä. Ei ihme, ettei sitä oikein ehtinyt ihmetellä, millainen aikuinen miusta on tullut.



En oikein tiedä, millainen äiti kuvittelin itsestäni tulevan. Olen ollut yllättänyt, että miusta tuli pitkäpinnaisempi, sallivampi ja huumorintajuisempi kuin kuvittelin - kiitos siitä kuuluu varmasti suhteellisen hyville yöunille vauvavuodenkin aikana. Kuvittelin myös, että pölähtäisin vauvaan ihan täysillä enkä ensimmäiseen vuoteen edes näkisi vaaleanpunaisen vauvakuplan ulkopuolelle. Hörähdin kyllä Elluun, mutta halusin koko ajan säilyttää jotain omaakin elämääni. Se on auttanut jaksamaan, fyysisesti ja henkisesti.

Ellun syntyessä meille sanottiin monesti, että "kunhan selviätte ensimmäisestä vuodesta, se on se rankin, niin sitten alkaa olla ihan mukavaa". Meillä oli kyllä uskomattoman mukavaa jo nyt, tulevaisuutta innolla odotellessa!



Nämä olivat viimeiset kuukausikuulumiset. Jatkossa Ellun kuulumisia tulee edelleen, mutta ei enää tässä muodossa. Vastahan mie kirjoitin tällaisen ensimmäisen kerran, voi nyyh - mihin tämä aika onkaan mennyt?

13 kommenttia:

  1. Ihanasti siellä on kehitytty! :) Ja hienoa, että olet löytänyt äidiksi tulemisen myötä itsestäsi uusia puolia! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niitä on kyllä löytynyt, mutta kai se olisi ihmeellistä (tai jopa pelottavaa) jos tässä vuoden aikana ei yhtään mikään olisi muuttunut!

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Ps. Mä puolitan xylitolipastillit, ettei vaan kakka ala lentämään vielä lujempaa. Ja noh, tuskin tarttee vielä kokonaisena antaakaan, kun eeihän niitä hampaita ole vielä kuin 2+2 nysää. ;-)

      Poista
    2. Mie olen töissä harjoittanut sitä, mutta nyt en uskalla, pelkään, että vetäisen sormeen veitsellä.... Voisikohan mies puolittaa koko purkin valmiiksi? ;)

      Poista
  3. Niin äkkiä meni tämä vuosi. Hienosti Ellu jo osaa kaikenlaista. Taitava tyttö. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisissa jutuissa niin näppärä että ihan hämmästyttää, toisissa aikamoinen pohtija ja arastelija. Kaikki aikanaan. :)

      Poista
  4. Taitava tyttö <3
    Ja ihanaa itseanalyysiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulikin ihan opiskelijamainen olo tuota kirjoittaessa. :D

      Poista
  5. Niin se aika vain hujahtaa! :) Onnea vauvavuodesta selviytymisestä! :D Taitava tyttö teillä kyllä on, ja selvästi myös taitava äippä.

    Meilläkin vihataan veden heittämistä kiukaalle. Kiva istua saunassa jos ei saa heittää löylyä.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omasta taitavuudestani en tiedä, mutta Ellu on kyllä näppärä likka. :D

      Ja kiitos, jes, selviydyttiinpäs! Onneksi tästä ei kuitenkaan saa arvosanoja... :D

      Poista
  6. Kaksi kaunotarta tuossa yhdessä hienossa kuvassa!!

    Vakkari

    VastaaPoista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!