maanantai 12. toukokuuta 2014

Äidin päivä

Viime vuonna äitienpäivä ei alkanut missään kovin iloisissa merkeissä. Pikkuinen Ellu sai yöllä tutin vuoksi hermoromahduksen, ja aamulla heräsin tuntien itseni paitsi äärettömän väsyneeksi, myös maailman huonoimmaksi äidiksi. Tänä vuonna heräsin hyvin nukutun yön jälkeen klo 7.20 Ellun pirteään pulputukseen ja ajattelin, että kai tässä vuoden aikana on jotain oikein tehty.

Sain äitienpäivälahjaksi mieheni ja Ellun askarteleman hienon kortin, johon  oli kirjoitettu myös itsekeksitty runo. Hiukan oli tippa linssissä. <3 Lahjaksi sain muutaman vuoden takaisesta Pariisin matkastamme muistuttavan ihanan aamiaisen ja köntin lempijuustoani iltaherkutteluja varten. Oih!

Ellulla on muuten uusia sanoja: kiika (kiikku), kakku ja muuma (muumi). Kiinnostuksenkohteiden Top3 tällä hetkellä!

Päivä sujui perussunnuntain tapaan, kävimme pienestä sateesta huolimatta puistoilemassa, nukuimme päiväunia ja isommat söivät suklaata. Iltapäivällä kävimme viime vuoden tapaan satamassa syömässä kevään ensimmäiset vedyt (täytetyt lihapiirakat) ja jälkiruuaksi vielä vohvelitkin: Ellukin sai hiukan vohvelia ja se taisi olla parasta herkkua koskaan.

Meidän äitien- tai isänpäivään ei kuulu sukulointia, koska isovanhemmat asuvat sen verran kaukana, että visittiin menisi melkein koko päivä. Jonkun mielestä ehkä töykeää, mutta me vietämme isän- ja äitienpäivät kotona perheen kesken emmekä autossa istuen, ja käymme lahjomassa isovanhempia sitten vähän ennen tai jälkeen. Ja onhan tämä kaikkein selkeintä - eipähän ainakaan tule kilpailua siitä, kenen luona käytiin minäkin vuonna ja missä syötiin ja missä juotiin vain kahvia. 

Ei niin että odottaisin tai tarvitsisin itse äitienpäivänä mitään spektaakkelimaisia juhlia ja valtavia lahjapinoja: miusta on kuitenkin meille kaikille tässä perheessä tärkeää, että juhlimme ja ilahdutamme toisiamme. Vaikka Ellu ja lapset yleensäkin ovat perheessä huomion keskipiste, on miusta tärkeää näyttää arvostusta myös vanhemmille niin juhlassa kuin arjessa. Se opettaa tasa-arvoa, toisten huomioon ottamista ja näyttää lapselle, että vanhemmat arvostavat toisiaan. Ja noh, meistä nyt vaan on kiva piristää perusarkea. ;) 

Jaaa äitienpäivänäkin syötetään toki ensin lapsi, ennen kuin syödään itse ;)

Viime vuonnakin äitienpäivä oli tietysti hieno, mutta kyllähän tämä oli paljon rennompi ja virkeämpi. Oli hienoa viettää ensimmäistä kertaa äitienpäivää ja olla pienen vauvatytön äiti, mutta sanonpa taas, että on vielä hienompaa olla yksivuotiaan taaperon äikkä. Ensi vuotta odotellessa - toivon juhlimista tähän samaan tapaan, mutta ehkä hiukan enemmän suklaata. ;) 

9 kommenttia:

  1. Ei todellakaan kannata viettää pitkiä aikoja autossa edes äitienpäivänä ainakaan joka vuosi pakonomaisesti. Äitiä voi muistaa muutenkin ja käydä muulloinkin katsomassa. Itse sain ihanan puhelun lauluineen kakkineen ja se teki minut onnelliseksi. Ollaan nähty muutenkin niin en odottanut muuta. Ja lahjat sain itse asiassa tänään. Ja ne olivat hauskoja ja käyttökelpoisia.

    Vakkari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miustakin on tärkeintä, että nähdään muutenkin kuin juhlapäivinä ja sitten jotenkin huomioidaan juhlapäivä. Kivahan se olisi kutsua/piipahtaa kahvilla mutta hiukan liian isot välimatkat.

      Poista
  2. Ihana toi Ellun hiekkalaatikko kuva :) :D ilmeellä tekee kakkuja :)

    Hienosti tulee jo sanojakin.

    VastaaPoista
  3. hah, ihana! Joka vuosi vähän isompi kasa suklaata? Se on hyvä, mä sanon ton kyllä miehelle kun tulee kotiin :D

    VastaaPoista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!