keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Perusarkea

Perusarkea ja kännykän muistiin tallentuneita kuvia. Näiden lisäksi pyykkivuoria (kuka keksi kuivausrummun? Kai hänet on julistettu pyhimykseksi?), vieraita ja paljon mustikkapiirakkaa, paljon tytölle luettuja kirjoja ja melkein yhtä paljon äidin itsekseen lukemia, ja lukemattomia tutkimusmatkoja pitkin taloyhtiön pihaa ja parkkipaikkaa - äiti henkivartijamaisesti perässä tallaillen ja virkaten. 



"Tänne, tänne", näyttää Ellu pinnasänkyä vauva kainalossaan. Sitten sängyssä henkäistään minuutin verran ennen kuin halutaan taas pois. Jonkinlainen huilitauko?


Ulkoilu on valtavan in. Heti aamupuuron jälkeen pitäisi lähteä ulos: "Kenkä, kenkä. ÄITI! MENNÄÄN! KIIKAA!" Ihanaa, että sanoja on jo sen verran että tyhmä äitikin ymmärtää toiveita, mutta välillä olisi ihan kiva, jos ei vaan ymmärtäisi. Ainakaan, jos itsellä on vielä aamukahvit kesken ja yllä vain aamutakki.


Energiaa on onneksi päässyt purkamaan leikkipuisto- ja kaveritreffeille oman pihan lisäksi. Säät eivät vaan oikein ole suosineet, eilen yllätti raekuuro. Juhannusviikolla. Jes.


Äitien ja taaperoiden lounaalla oli melkein nyrkin kokoisia lihapullia. Perinteiset lounasravintolat ovat ihan mahtavia paikkoja lastenkin kanssa, syömään pääsee taaperomaisen aikaisin ja yleensä pikkuisista ei tarvitse maksaa mitään - miun lautasella on siis myös Ellun ruuat. Namnam!



Kaiken ulkoilun ja syömisen lomassa ollaan myös hiukan etsiskelty potentiaalisia taloja. Vaikka vannoin, että nyt ei käydä katsomassa yhtään ennen syksyä (koska hoitovapaan tuloilla ei oikein halua ostaa kotia). Löydettin yksi ihan kiva - ihan kiva alue - ihan kiva hinta, mutta ei se oikein riitä.

 

Onneksi meillä on ihan kiva koti tässäkin. Ja nykyään myös aikamoinen pieni kotiapulainen, joka tahtoo pinota koirien ruokakupit, ojennella ruuat kauppakasseista, kerätä roskia lattioilta (kröhöm..) ja kuljettaa äidille kenkiä, tosin riippumatta siitä, tarvitsiko äiti juuri sillä hetkellä kenkiään vai ei.


Välillä myös askarrellaan. Ja soitellaan. Ja kiipeillään. Viikonloppuisin istutaan autossa oikein urakalla ja tehdään päiväreissuja Mikkeliin, Jyväskylään ja Kotkaan. Tiistaisin linnoittaudutaan koko perhe katsomaan Saaraa ja sorsaa, joskus viikataan pyykkejä, useammin laitetaan ruokaa, joskus riidellään netin toimittajan kanssa epäselvyyksistä. Sellaista perusarkea.  

2 kommenttia:

  1. Ihanaa! :) Teillähän varsin touhukasta arkea! :)
    Mekin on nyt ehditty ihan vähän katsoa asuntomarkkinoita tosissaan, sillä silmällä. Mutta ei ole kun niitä ihan-kivoja näkynyt. Onneksi meillä on myös kiva asunto nytkin, pieni ehkä, mutta pärjätään tässä kyllä niin kauan kun "SE" oikea löytyy :)

    Ihanaa juhannusta teidän perheelle<3 (rakeista ja muista suomen sääolosuhteista huolimatta :D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tässä tulee vaativaksi iän myötä, kun mikään ihan-kiva ei enää kelpaa! Sitä oikeaa odotellessa. :)

      Poista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!