maanantai 14. heinäkuuta 2014

Joutsenon kotieläinmetsä


Välillä hiukan kotimaanmatkailua!

Kaveripariskunta lapsineen pyysi meitä seurakseen kotieläinmetsään Joutsenoon. Joo, tottakai! Ja se olikin ihana paikka.


Lohionginta Korpikeitaan kotieläinmetsä on neljän hehtaarin kokoinen, aidattu pikkumetsä, jossa esimerkiksi kanat, puput ja vuohet saavat kulkea vapaana. Aitauksistaan löytyy sitten possuja, lampaita ja muita karvaisia otuksia. Kaikkia kotieläinmetsän eläimiä sai syöttää ja silittää, joten leivänpalasia voi varata mukaan - me emme olleet älynneet mutta aamupäivällä lipunmyynnistä sai ostaa leipäpussin.

Eläimet olivat tietysti ihania, vaikka pikkutytöt aluksi hiukan arastelivatkin. Pian rauhallisimpia eläimiä kuitenkin jo siliteltiin ja Ellu vilkutteli niille. "Kana, hei kana! Namnam, kana!" 


Eläinten lisäksi myös alue oli kiva. Ei jonoja, ei korkeita aitoja joiden yli pienimmät eivät näe, vain metsän puita ja tallautuneita polkuja. Eläinten lisäksi alueelta löytyi pieni leikkipaikka ja kaksi tramboliinia, ja läheiseltä lohilammikon alueelta olisi saanut ostaa kahvia ja herkkuja, tietysti sen kalan lisäksi. Metsässä pääsee kulkemaan myös vaunujen ja rattaiden kanssa, mutta jos niitä ei ihan oikeasti tarvitse, kannattaa ne jättää autoon: poluilla oli runsaasti puiden juuria ja meidän "varmuuden vuoksi" autosta otetut matkarattaamme olivat enemmän haitaksi kuin hyödyksi. 

Kotieläinmetsävisiitti oli ensimmäinen myös meille vanhemmille, vaikka metsä on ollut toiminnassa jo vuodesta 1992. Kaikkea uutta sitä löytääkin lapsiperheellisenä!

 


 Ellun lempieläimiä olivat lampaat ja puput. Marsutkin kiinnostivat, mutta kanat ja vuohet olivat vähän jänniä työntyessään ahnaasti lähelle toivoen leipäpalaa. Kotieläinmetsä oli kauhean kiva paikka taaperon kanssa, ja ihan varmasti siellä viihtyvät paljon vanhemmatkin lapset. Ja miksei aikuisetkin - ovathan ne marsut ja puput aika söpöjä.

Miehellä on kesälomaa jäljellä vielä melkein kolme viikkoa. Jesjesjes, monta päivää aikaa kaikkeen kivaan  - ja täydelliseen lölläilyyn!

10 kommenttia:

  1. Hei tuo miehesi (?) t-paita! Millainen, mistä? Näytää houkuttelevalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maailman hienoin värikäs viiksipaita! Bulgarian tuomisia, juuri nyt pesussa niin en valitettavasti muista merkkiä, mutta tuohan oli melkein Marimekko-henkinen!

      Poista
  2. Mä olen käynyt tuolla vuonna -94 ja muistan vaan päälle hyökkivät vuohet. Päätin että uudestaan en mene. :)
    Kiva kohde pikkulapsi perheille, koska eläimet tosiaan näkee ja niitä saa ruokkia joka oli itsestäkin muksuna kivaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuohet olivat kyllä aika nälkäisiä, mutta onneksi siirtyivät pian toisen porukan ruokittaviksi :D

      Poista
  3. "Namnam kana!" kirvoitti naurut! Kuulosti hauskalta retkeltä. Minä en kyllästy varmaan ikinä eläinten katseluun. Hollannissakin oli aina yhtä ihastuksissani jokaisesta lampaasta. Jos meillä on joskus lapsia, niin tämä on varmaankin hyvä ominaisuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miulle ei ihan valjennut, oliko Ellulla nälkä vai epäilikö hän, että kanalla on, mutta hihitytti kyllä itseänikin. :D

      Miustakin eläimet on kivoja, ja olen iloinen, että Ellu suhtautuu niihin niin hellästi. Jos jaksaa olla ystävällinen eläimille, niin ei kai silloin voi kasvaa kauhean pahaksi ihmiseksi.

      Poista
  4. Hei, itse kävin pari kesää sitten ja vannoin myös etten enää lapsia sinne vie. Suloiset pikku-vuohet seurasivat koko reissun kintereillä ja hyppivät (?!) rattaisiin joten 1,5 v. pelkäsi, tuntuivat kovin nälkäisiltä:) Muuten kiva paikka kyllä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auts mikä kokemus! Innokkaita vuohet olivat nytkin, mutta eivät sentään ihan noin! Ihan ymmärrettävää mutta aika ikävää, kun ne paukkaavat ensimmäisenä portilla vastaan pienempien vasta ihmetellessä, mihin tultiin. :/

      Poista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!