perjantai 5. syyskuuta 2014

Koiria siellä ja täällä


Pienen tytön lisäksi meillä on tosiaan kaksi koiraakin, jotka täällä blogissa yleensä tulevat mainituksi vain, kun manailen siivouksen ja ympäriinsä levittäytyvien koirankarvojen määrää. Welsh Corgi Pembrokemme Noa (kuvassa oikealla) ja Nanna, isokorvaiset, pitkäselkäiset töppöjalat.


Olen kirjoittanut koiriemme ja Ellun yhteiselosta aiemminkin: silloin Ellu oli pieni, lattialla makaava möhkäle, ja nykyään tyttö on menevä taapero, joka pitää hereillä ollessaan äidin kiireisenä ja nukkuukin päiväsaikaan vain hiukan yli tunnin. Kun ennen toiveena oli, että koirat pysyisivät kuononmitan päässä Ellusta (turvallisuus- ja hygienianäkökulmasta), on tavoitteena nykyään pitää Ellu tarvittaessa irti koirista: koirilla on oikeus saada syödä, nukkua ja jyrsiä puruluunsa rauhassa ja tytölle on opetettu, ettei niihin silloin saa koskea. Muulloin kumpikin osapuoli käy tervehtimässä milloin lystää, ja Ellu osaa komentaa koirat pois luotaan ja koirat hakeutua turvaan sohvan alle tai toiseen kerrokseen jos taaperoseura ei houkuta.

Enemmän meillä tietysti ollaan ihan vapaasti, hellyydenosoituksia tulee molemmin puolin. Koirat ottivat todella varhain Ellun lauman jäseneksi ja koska Ellu ei ole koskaan muusta tiennytkään, suhtautuu hän koiriin hienosti. Hän on niiden kanssa rauhallinen ja hellä, mutta ihailtavaa jämäkkyyttäkin löytyy: tyttö yrittää ihan oikein käsimerkein komentaa "hauvat" pois, istumaan tai olemaan hiljaa, äänessäkin on selkeää johtajaa. Koirat eivät tosin vielä ymmärrä Ellun komentoja, vaan katsovat korkeintaan hämmästyneesti. 


Sen jälkeen, kun Ellu alkoi konttaamaan ja nousemaan istumaan, olen huoletta uskaltanut jättää taaperon ja koirat keskenään jos piipahdan itse viereisessä huoneessa tai toisessa kerroksessa. Ihan pienen vauvan kanssa en luottanut edes omiin tossukkakoiriini niin paljon, että olisin uskaltanut jättää Ellun leikkimatolle ja koirat siihen viereen. Hyväntahtoiset hellyydenosoitukset, kumminkin päin, olisivat voineet johtaa kynsinaarmuun poskessa tai vahingossa repäistyyn karvatuppoon ja pelästyneeseen haukahdukseen. Nykyään ne hiukan pieleen menneet kontaktitkin on koettu ja tiedämme, kuinka kumpikin osapuoli tilanteessa käyttäytyy: huutaa ja perääntyy sen sijaan että "puolustautuisi". Sopii miulle.

Ellun ollessa lattiamönkijä isoin koirista aiheutunut stressi oli karvan määrä. Kahden corgin perheessä karva vaihtuu lähes vuoden ympäri (enkä edes liioittele) ja sitä riittää, koska karvoitus on aika pitkää ja tuuheaa. Karvoja oli tahtomattakin kaikkialla, leikkimatolla, lapsen vaatteissa ja leluissa, ja tietenkin suussa. Imuri, paras ystäväni...

Nykyään isoin haaste on löytää aikaa koirien riittävälle lenkittämiselle ja muille koiramaisuuksille. Tämän kuun uudenvuodenlupauksena onkin koirien liikuttaminen oikein extrapaljon. Normaalioloissakin liikunta-asiat lienevät kunnossa, mutta kuten äitinä, olen myös koiranomistajana aina huonoa omaatuntoa kärsimässä.


Joskus kuulin, että jokaisessa lapsiperheessä pitäisi olla koira. Koira, tai jokin muu lemmikki, opettaa vastuuta ja toisten huomiointia ja toimii lapsillakin lohtuna ja stressinlievittäjänä. Vaikka pikkuvauvan, koirankarvojen ja karvakamujen ulkoilutus oli välillä haastavaa, kyllä se kannatti - Ellu rakastaa koiria ja päinvastoin, niin kuin tietysti me vanhemmatkin.



Ellulla on kuvissa yllään miun Noshin viime syksyn trikoosta ompelema tunika ja tänä syksynä tilatut ribbisetin housut. Housujen koko on Noshin tapaan tuplakoko, 86/92, ja nämä ovat kyllä tosi kivat ja pitkäikäiset! Resorit käännettyinä housut sopivat jo nyt ja näillä lienee meillä käyttöaikaa ainakin vuosi. Se olisikin mielenkiintoinen testi: säilyykö vaate oikeasti siistinä ja käyttökuntoisena arkikäytössä niin pitkään?

Meillä on ollut Noshin tuplakokoja Ellulla aiemminkin, ja ne ovat olleet loistojuttu - kivaa vaatetta saa katsella pitkään,  ja onhan se ekologistakin ostaa pitkäkestoisempaa pukinetta.


Miekin edustin eilen Noshin oliivinväriset housut jalassa. Loistopöksyt, samoin kuin grafiitin väriset Biker-housut. Odottelen jo loppusyksystä ilmestyvää naistenvaatemallistoa, ainakin kevään mallistossa oli paljon miun näköistä sopivan siistiä ja riittävän rentoa vaatetta. Ja vaikka en ole koskaan innostunut miikkareista, haluaisin päästä hiplaamaan Me&I:n naistenvaatemalliston. Himoitsen vaatteuta lastenvaatevalmistajien äitimallistoista: olenko nyt perusmutsi?


Se kuuluisa aasikin taisi jo tipahtaa sillalta, mutta anyways: Ellu ja koirat on aika jees, Ellun tunika onnistui ihan jees, Noshin ribit on erittäin jees, kuten myös oliivinvihreät pöksyt.

Ihanaa perjantaita!  Perusmutsi haikailee tänään museoon katsomaan yhtä mielenkiintoista näyttelyä. Saas nähdä, kuinka sinne kerkeäisi.

19 kommenttia:

  1. Ellulla on ihanat vaatteet kuvissa! Varsinkin nuo housut on söpöt :)
    Meillä on vain kani mutta sekin on riittänyt opettamaan Antonille miten eläimen kanssa ollaan. Kova hinku on vain nostaa pupu syliin, mistä en oikein tykkää :D käytiin viime viikonloppuna siskoni luona ja hänellä on kolme kissaa. Nätisti osasi taputella ja silitellä eikä tehnyt elettäkään että ois repiny hännästä, korvista tms.
    Corgit ovat kyllä ihania töppöjalkaisia! :3
    Noshin vaatteita oon välillä käynyt vilkaisemassa verkkokaupassa mut aina on pihyys iskeny :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ellun tädillä on kissoja ja kotoa löytyvistä koirista huolimatta Ellu on mieketön kissafani! Ehkä koirat vaan on niiiiiin nähty? :D

      Nosh viettää tässä kuussa viisivuotisjuhliaan, kannattaa käydä kurkkimassa tarjouksia aina välillä. ;)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Miehenkin kommentti tästä postauksesta oli hellä "ooooo". :D

      Poista
  3. Eilen muuten luin Mami Go Go:lta, että Miikkareiden naistenmallistosta on tulossa toinen erä. Ilmeisesti mustakin on nyt tullut niin perusmutsi, että odotan sitä ihan innolla samoin kuin tuota Noshin mallistoa. :)
    Ja aivan tosi söpöjä koiria teillä! Jotain tuollaisia voisin ottaa itsekin. Miehellä vain on elinikäiset traumat koirista, kun äidillänsä on kennel. Kissoja meillä oli, mutta toinen oli sellainen sylivauva, että ei oikein tykännyt, kun lapsi syntyi, joten lopulta kaveri adoptoi molemmat. Nyt vähän harmittaa, kun nyt varmasti jo oikein hyvin menisi, mutta silloin se oli oikea ratkaisu. Nyt on vain aika kova työ saada mies suostumaan uuteen kissaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ja tee ihmeessä testi noista housuista, miten hyvin kestävät. Monia varmasti kiinnostaisi sitten lukea tuloksista.

      Poista
    2. Pitääkun testata tuota ribbisettiä antaumuksella: käynee ilman suurempaa vaivaa kun väri ja materiaali ovat niin kivat. :)

      Kissat ovat kyllä välillä kovin herkkiä muutoksille: meillä oli reipas ja rohkea kissa kun otimme vanhemman koiramme, ja vaikka teimme koiran tulon kaikkien ohjekirjojen mukaan ja järjestimme elämän kissan ehdoilla, ei se sopeutunut vaan aloitti hysteerisen ja pitkäkestoisen merkkailun. Onneksi kissalle löytyi hyvä koti ja kaikki ongelmat jäivät siellä pois. Se oli kauhea päätös, olin niin pettynyt kun emme onnistuneet kissa- ja koiraperheen elämässä.

      Poista
  4. Mietiskelinkin tekstiä lukiessani ja kuvia katsellessani, että onpas Ellulla kivat housut! Oliko nuo sellaiset, jotka saa ostettua vain kutsuilta eikä niitä ole nettimyynnissä, muistanko oikein?

    Muutenkin oli kiva postaus, sellainen perjantaifiilis välittyi! Ihanaa viikonloppua teille, toivottavasti pääset jossakin kohtaa käymään museossa :-)

    Ps. Tuplakoon vaatteista piti muuten vielä mainita yksi hyvä esimerkki. Tytöllä on me&i:n leggarit ja tunika koossa 86/92, niitä on käytetty jo vuosi (juu, tyttö oli vauvaiässä aika iso, ja nyt kasvu on tasaantunut) ja eivät ole vieläkään käymässä pieneksi, eivät lähellekään. Ja kuntokin on mielestäni säilynyt hyvänä käyttöasteeseen nähden. Nämä ovat lastenvaatteiden saralla erityisen positiivisia yllätyksiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Raidallisia ribbivaatteita (vihreä, keltainen, pinkki ja tuo grafiitti) saa tilattua esittelijöiden kautta vaikka sähköpostilla, ei tarvitse mennä kutsuille. :) Nuo ovat kivaa paksumpaa ribbiä.

      Kiva kuulla positiivisia käyttökokemuksia! Mistähän näitä laatuasioita oppisi ennustamaan?

      Poista
  5. Serkku-tytöllä on kanssa noita samoja koiria kaks kappaletta ja kutsuu niitä kämpän kärkikarvaajiksi. ;)

    VastaaPoista
  6. Kiva postaus! Täällä meno kuulostaa aika samalta noiden kahden karvakuonon ja yhden ei-karvakuonon kanssa :)
    Kivaa viikonloppua sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muut eläintenomistajat onneksi ymmärtävät, millaista on noukkia karvoja pois porkkanasoseesta jne. :P

      Kiitos ja kivaa viikonloppua sinnekin!

      Poista
  7. Ihana postaus ja ihania karvakuonoja. :)
    Meillä pikku S on Nooa-koiramme kanssa tiivis pari. Yhdessä tutkivat kaikkea ja Nooa osaa käyttäytyä pikku S:n kanssa rauhallisesti. Isompien kanssa on meno heti villimpää. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsiperheen koirilla on kyllä yleensä hienot tuntosarvet sen suhteen, miten kenenkin kanssa on käyttäydyttävä. :)

      Poista
  8. Kylläpäs teillä asustaakin suloisia koiruuksia. :)
    Tuo Ellun tunika on aivan ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, olin itsekin sen onnistumiseen suht tyytyväinen. :) Pipojen lisäksi en ollutkaan aikoihin ommellut Ellulle mitään.

      Poista
  9. Ihana lukea teidänkin koira ja lapsi kuulumisia :) Tuo on kyllä varmasti ihan totta että lemmikki perheessä opettaa lasta monin tavoin!
    Minäkin pikkuhiljaa uskallan mennä vaikka keittiöön hetkeksi ilman että on tuotava neiti mukana, Enni pysyy niin kaukana Kukkiksesta jos en itse ole vieressä. Vaan saas nähdä kun se kohta lähtee kunnolla liikkuun :D

    Olen menossa su me&i kutsuille - ekat ikinä, hui ja jee. Ne olis ollut nimenomaan aikuisten kutsut mutta nyt meitä mammoja lähti mukaan niin saatiin lastenvaatteetkin mukaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, kyllä miekin huolisin nähdä ne lastenvaatteetkin aikuisten juttujen ohella. ;)

      Kiva, että teilläkin on mennyt hyvin lapsen ja koiran kanssa, se kun ei valitettavasti ole mikään itsestäänselvyys.

      Poista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!