lauantai 18. lokakuuta 2014

Parit syyskuulumiset


Syksy - on se aika ihanaa aikaa kuitenkin. D-vitamiinikuuri on kieltämättä auttanut ja muukin stressi elämässä on hiukan helpottanut, joten mikäs tässä syksyä vietellessä. Syksyllä on kivoja lehtiä (kuten olen noin miljoonasta muustakin blogista lukenut, on tää persoonallista touhua itsellä taas :D ), raikas ilma, tunnelmallisia iltahämäriä ja mukavia lämpimiä vaatteita. Jaaaaaa glögit ja suklaarasiat ovat palanneet lähikaupan valikoimaan, pelkkä ajatuskin piristää.




Kotona meillä eletään välillä mielenkiintoisia hetkiä, kun kolme tahtoihmistä on asioista eri mieltä. Ellulla on selkeästi jonkinlainen valtaisa tahtovaihe. Meillä on miehen kanssa muodostunut vitsiksi sanonta "tuo on kyllä peritty sieltä teidän puolelta" - onneksi meillä kaikilla on myös kyky päästä ikävien asioiden yli ja nauttia elämän pienistä asioista. Huumorilla selvittää monta juttua. 
Monesti kuulee epävarmaa vanhempaa lohdutettavan, että hän on aivan varmasti paras äiti tai isä omalle lapselleen. Miekin kuulin tuon lukemattomia kertoja, esimerkiksi silloin kun imetys oli yhtä suhteellisen epäonnistunutta taistelua. Se tuntui turhalta ja pehmoiselta kliseeltä, mutta nyt taaperon kanssa alan uskoa, että se on ihan totta: Ellu kantaa miun ja isänsä geeniperimää ja on meitä tarkkailemalla oppinut varhain perusasiat tästä maailmasta. Jos maailmaan on pakko saada vielä yksi vahvatahtoinen (mutta sydämellinen!) puuhaaja, niin kai se on parasta, että sitä ohjaavat ja kannustavat sellaiset, jolla on hommasta lähemmäs kolmenkymmenen vuoden kokemus. Ainahan voi olla ainakin varoittavana esimerkkinä.


Kävimme ottamassa kuvia syksystä ja toisistamme siinä naapurustossa, johon muutimme ensimmäiseksi tässä kaupungissa kahdeksan vuotta sitten. Ellukin pääsi peuhaamaan vaahteranlehtikasassa: nykyisillä kulmillamme on pääosin pihlajia ja havupuita, joten tämä ilo on jäänyt kokematta. "Lehtiä, kivaa", tyttö kommentoi. Ja olihan se, kiva ja kaunis iltapäivä.

Kiitos muuten vielä jälkikäteen tsemppikommenteista kun kerroin läheisen ihmisen sairastumisesta. Tilanne on nyt tasainen ja vaikka meillä on tiedossa vielä kymmeniä sairaalavisiittejä, on suunta koko ajan ylöspäin. Omat, muun lähipiirin ja potilaan omat voimavarat tietysti mietityttävät, mutta eiköhän me selvitä, toisiamme tukien. Voisin kuitenkin toivoa vuorokauteen paria ylimääräistä tuntia.

Ihanaa viikonloppua - lauantai on ainakin omasta mielestäni viikon paras päivä!

10 kommenttia:

  1. Kauniita kuvia<3 Minäkin oon miettiny että olisi ihana kuvata Kukkis lehtikasan keskellä ;)

    Minä vakaasti olen päättänyt uskoa juuri tuohon, että jokainen on paras mahdollinen vanhempi omalleen. Sanokoon muut mitä lystää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lehdet ja lapset (tai koirat!) on kyllä hauska yhdistelmä, ja hauskoja on myös lehtileikit!

      Poista
  2. Aivan ihania kuvia jälleen. :)

    Meidänkin pikku S:llä on menossa nyt mahdoton tahtovaihe, tulee kyllä niin vanhempiinsa ja sisaruksiinsa. Taidetaan omata kaikki aika vahva omatahto. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huoooh, voin vain kuvitella, millaista on useamman tahtoipanan kanssa. :D Meillä Ellu antaa joskus myös periksi kavereiden kanssa puuhaillessaan, mutta sisaruksen kanssa voisi olla ihan eri asia.

      Poista
  3. Elluhan on mitä ihanin tyttö! Miusta on aina ilo nähdä Ellua, ihana hymytyttö ja ihanan utelias maailmaa kohtaan. <3 Hyvin työ ootte tytön kasvattanu, ei mitään moitittavaa todellakaan! Mut onhan se ihan hyvä, että alkaa tulla sitä omaa tahtoakin esiin eikä aina mene kuten sanotaan. Maailma olis silloin paljon julmempi paikka, jos ei omaa mielipidettään saisi sanottua. Ihana Ellu ja äitikin niin nättinä kuvissa, että! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valtaosan ajasta Ellu on kyllä iloinen, ei voi äiti valittaa. :)

      Miustakin vahva tahto on ihan hyvä asia., kunhan siinä samalla osaa huomioida myös muut ja ainakin tällä hetkellä vaikuttaa oikein lupaavalta.

      Poista
  4. Oih nyt tekin olette saanut otettua syksyisiä kuvia, on ne vaan niin hienoja! :)

    Ja mukava kuulla että sairastuneen läheisen tilanne on paranemaan päin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lehdet eivät kyllä olleet yhtään niin nättejä kuin teilläpäin, mutta ovathan nuo edes hiukan enemmän keltaisia kuin mustia. ;)

      Poista
  5. Ihania kuvia :) Hienosti Ellulta jo tulee kaksi sanaisia lauseita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mie sanoisin ehkä vielä, että tapailee kaksisanaisia lauseita: tuo pilkun kohta on vielä suhteellisen pitkä mietintätauko, mutta kova tuntuu olevan yrityd!

      Poista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!