sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Superisi


Blogiani lukeneille ei liene salaisuus, että mieheni on loistoisä. Hän on alusta asti rakastanut Ellua ja hoitanut tätä kotona ollessaan yhtä paljon kuin miekin - ja ilman mitään "Olemme jakaneet vaipanvaihdot tasan, nyt on siun vuoro" -neuvotteluja, ihan luonnostaan.

Ennen Ellun ristiäisiä pappi kävi meillä kotona keskustelemassa. Ellu torkkui sitterissä ja heräsi kitisemään, lähempänä istuva mieheni nappasi Ellun syliinsä ja lähti hytkyttämään tätä pitkin olohuonetta jatkaen samalla juttua papin kanssa. Pappi katsoi miua ja kysyi, onko meillä jonkinlaisena tavoitteena luoda kiintymyssuhde kumpaankin vanhempaan. Ööö, on? Eikös kaikilla vanhemmilla ole?

Mieheni on isänä leikkivä, kannustava, pitkäpinnainen, hellä ja tarvittaessa myös hyvin napakka. Ellulle on aina aikaa ja helliä sanoja ja äitinä olen äärettömän onnellinen, että mieheni jakaa kanssani aidosti sekä huolen- että ne pursuavan onnentunteen hetket. On hienoa ja hämmentävää tietää, että joku toinen rakastaa Ellua yhtä paljon kuin miekin, rajattomasti.

Mutta koska me olemme ihmisiä, me emme ole täydellisiä eikä meidän tarvitsekaan olla. Isilläkin on välillä oikeus häipyä omiin harrastuksiinsa tai linnoittautua rankan työpäivän jälkeen sohvannurkkaan koomailemaan ja katsomaan lapsen kanssa Pikkukakkosta. Täydellinen isäkin saa välillä vilkuilla kelloa ja odottaa rakkaan lapsen nukkumaanmenoa - ja ehkä joskus jopa hiukan sitä päivää, että ipana täysi-ikäistyy ja muuttaa kotoa.

En tiedä oman elämäni hienoimmista saavutuksista, mutta jos listaisin meriittini,  laittaisin kärkipäähän sen kuinka onnistuin löytämään upean miehen ja Ellulle maailman parhaan isän. Me rakastamme sinua, kulta.

Ihanaa isänpäivää!

10 kommenttia:

  1. Ihana kirjoitus! <3
    Meillä myös on vanhemmuus todellakin jaettu. Kyllä sitä suhdetta on alusta asti luotu molempiin vanhempiin. Minun mummuni aina kehui miestäni kuinka hän on niin hieno isä ja puoliso. Viimeiseksi sanaksi miehelleni vielä lausui nämä kiitokset ja käski pitämään meistä tytöistä hyvää huolta ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih, ihanasti on mummusi sanonut!

      Meilläkin sukulaiset ovat aina kovasti kehuneet (syystä) miehen tapaa hoitaa Ellua ja onneksi myös arvostaneet sitä. Olen kyllä kuullut muilta juttuja, kuinka hoivaavalle ja osallistuvalle isälle saattavat vanhemmat sukulaismiehet vähän naureskella.

      Poista
  2. Kauniisti kirjoitettu, voisinkin allekirjoittaa joka sanan, kun en itse noin hienosti osaa sanoja laittaa :) Itse asiassa meillä meni ristiäiskeskustelut myöskin noin, mies hytkytteli kitisevää tyttöä. Pappi ei tosin ollut noin tökerö, huh!
    Ihanaa isänpäivää sinnekin ja onnea myös meille naisille kun tuollaiset miehet on saatu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän kastepappi oli vielä nainen, jolta olisin odottanut hiukan... hm... nykyaikaisempia käsityksiä. Noh, mikäs siinä, ehkä hänkin oppi jotain uutta. :D

      Jee, hyvä me naiset!

      Poista
  3. Voi että, kirjoitat taas niin ihanasti miehestäsi! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helppoahan se on, rehellistä tekstiä. :)

      Poista
  4. Ihana superisi<3 Täällä myöskin tasapuolisesti hoidamme hommat, mikä onni meitä onkaan kohdannut kun ollaan löydetty näin ihanat miehet ja isit lapsillemme :) Oikein ihanaa isänpäivän iltaa teille<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että superisit ovat levittäytyneet ympäri Suomen!

      Poista
  5. Haha, tuo papin sutkautus on kyllä aika uskomaton... :D
    Mutta kyllä, aika samanlainen isi täältäkin (onneksi!!!) löytyy. Ilman olisi todella vaikea pärjätä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mekin oltiin vähän hämmentyneitä siitä, nyt tällä "kokemuksella" olisi voinut keksiä jotain nasevaa takaisin, mutta silloin vain hymisteltiin.

      Jee, lisää superisiä! Kohtahan nämä voivat perustaa kerhon. ;)

      Poista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!