maanantai 9. helmikuuta 2015

Kissoja siellä, kissoja täällä


Tein elämäni toisen tilkkupeiton Ellun tulevaa huonetta varten, kissatytölle tietysti kissoja! Mitoitin koon sopivaksi torkkupeitoksi Ellulle esimerkiksi päiväunia varten: onneksi, koko sängyn kokoisen päiväpeiton tekeminen olisi voinut olla tähän elämäntilanteeseen hiukan liian suuri ponnistus. Nyt tämä pysyi ihan vain mukavana parin viikonlopun puuhasteluna.

Käytin peiton materiaalina kaikenlaisia tilkkuja joita kaapeista löytyi, ainoastaan peiton yksivärisen taustakankaan ostin kirpputorilta. Varsinainen kierrätyspeitto siis!

(Ja ihan varmana muuten silitin!)
Ellu piti peitostaan kovasti, piti jo itseasiassa silloin kun peitontekele oli kasassa vasta nuppineuloilla. Aina nukkumaanmennessä Ellu kyseli, missä hänen kissapeittonsa nyt oli - "ööö, se on äitillä vielä hiukan kesken...." Työssäkäyvän käsityöt tuppaavat olemaan sitä, että yhtenä viikonloppuna suunnittelet, seuraavana leikkaat ja kolmantena ompelet.


Ellun huoneessa meininki on muutenkin aika kissamaista, tyttö on nimittäin jo tovin nukkunut kangasvärein koristelemani kissatyynyliinan kanssa. Hiukan mietin etukäteen, että malttaako tyttö enää lainkaan nukkua kun poskea vasten onkin kissa, mutta ilmeisen hyvin on uni kuitenkin maittanut! Tyynyliina on kovin edullinen ostos Prismasta.


Ellulla on koko ikänsä ollut unikaverina mammansa rotinalahjaksi ostama pehmokoira. En tiedä, mikä koiran todellinen merkitys Ellulle on, me miehen kanssa vain lykkäämme sen tytölle kainaloon joka ilta nukkumaanmenon hetkellä, koska ainakin sen kanssa uni tulee. Emme ole niin hulluja että tietentahtoen kokeilisimme kuinka homma toimi ilman koiraa.
'
Päiväkodissa Ellun kanssa nukkuu nimipäivälahjaksi saatu Maisa: lahopäälle äidille on parempi että kummassakin päässä on omat unikaverinsa. Maisa viettää reippaasti viikot päiväkodissa ja tulee sitten viikonlopuiksi kotilomille.

Ellu muuten uinuu edelleen tilavassa pinnasängyssään. Nyt kun päiväkodin aloituksesta on selvitty (sehän oli muuten aika sujuvaa, jes!), on vielä hoidettava muutto pois alta ennen kuin alamme miettiä sitä isojen tyttöjen sänkyyn siirtymistä. Jotenkin miulla on kutina, ettei se tule sujumaan ihan niin sujuvasti kuin vaikkapa tämä päivähoidon aloitus... 

24 kommenttia:

  1. Toisaalta, mikäpä kiire sitä isojen tyttöjen sänkyyn on vielä siirtyä, kun on tosiaan noita monia muutoksia juuri Ellun elämässä.

    Hyvä ratkaisu tuo kaksi unilelua! Voisi olla melkoisen turhauttavaa unohdella unilelua päiväkotiin, kun se on usein kuitenkin lapselle oikeasti tärkeä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai toisinpäin, olisi ikävä huomata päiväkodilla, että unikaveri jäi ja lapsi joutuu nyt nukkumaan ilman - tai vanhempi myöhästymään pehmoelukan vuoksi töistä.

      Juup, eipä tässä kiirettä, sitten tulee hoppu jos pää ja varpaat tapaavat yhtä aikaa sängyn päätyihin. ;)

      Poista
  2. Siis miten ihana peitto, suloisen hempeä :) kiva että päikyn aloitus sujui hyvin! Meillä Aino nukkuu myös vielä pinnasängyssä, enkä kyllä kiirehdi häntä sieltä pois ellei nyt kiipeillä ala.. Pelottaa ajatuskin "normaalista" sängystä, heh :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkään ei ole harrastettu sänkykiipeilyä joten ei tosiaan ole ollut mikään kiire alkaa vaihtamaan sänkyä. Olisi kuitenkin kiva saada tämä homma joskus kevään aikana hoidettua pois alta, kuuluuhan se isomman tytön elämään että pääsee itse sänkyynsä ja sieltä pois. :)

      Poista
  3. Hurmaava peitto <3
    Minä olen viime aikoina uskaltautunut ihan pienen hetken verran vain ajattelemaan aihetta 'isojen tyttöjen sänky'. Sitten olen säikähtänyt ajatusta ja siirtänyt operaation johonkin hamaan tulevaisuuteen. Unet omassa pinniksessä maistuvat niin hyvin, etten halua vaihtaa niitä karkailevaan taaperoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo miuakin mietityttää: viikonloppuaamuisin Ellu saattaa hiukan laulella ja nukahtaa sitten kuitenkin vielä puoleksi tunniksi tai tunniksi - malttaisiko hän tehdä niin sängystä pääsisi pois? Myös päiväunille nukahtaminen vie joskus jonkin aikaa, ja silloin on kyllä ihan näppärää ettei tyttö koe houkutusta poistua sängystään.

      Poista
  4. Ihana tyynyliina,ihana peitto. <3

    VastaaPoista
  5. Suloinen peitto! <3 Meillä, kun siirryttiin isojen poikien sänkyyn meni pitkään vain siihen, kun poika kaipasi takaisin pinnikseen. Onhan se lapselle varmasti turvallinen pikku pesä laitoineen, jos ei ole vaaraa siitä, että kiipeää laidan yli holtittomasti.
    Arvaas missä meillä nyt sitten nukutaan? Äitin ja isin vieressä mahdollisimman ahtaasti :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aaaaautsh, tuota en huolisi meillä tapahtuvaksi, äiti ja tytär ovat sen verran vauhdikkaita unissaan ettemme varmasti kestäisi samassa sängyssä, tai sitten tosiaan heräisin aina Ellun varpaat nenässäni. :D

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Kiitos, miustakin tuohon tuli kaunis värimaailma. :)

      Poista
  7. Herttainen peitto ja tuo tyynynpäällisen kissa on suloinen!

    Meilläkin taapero nukkuu vielä pinnasängyssä. Senni ei ole kertaakaan yrittänyt kiivetä sieltä pois, joten en nää syytä kiirehtiä sen vaihtamisen kanssa. Ensiksi varmaan lasketaan pinniksen yksi laita alas ja sellaista juniorsänkyä voisi harkita vaikka kesällä kun tyttö täyttää 2v.

    Kerro ihmeessä sitten miten teillä meni sängynvaihto kun se on tapahtunut, kokemuksia olisi kiva kuulla! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ei voi laskea laitaa, se olisi kyllä oikein näppärä aloitus tälle sänkymullistukselle!

      Kyllä, raportoidaan sitten kun jotain raportoitavaa on. :D

      Poista
  8. Voi miten kaunis peitto, ihana! Kyllä tuolla kelpaa lekotella :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja höpötellä. :D En tiedä, kuinka rauhoittaville päiväunille nuo kissat nyt johdattavat!

      Poista
  9. Ihanan peiton olet tehnyt! Ja kissa tyynyssä, miten mainio :)

    VastaaPoista
  10. Ihana pieni kissafani! :) Ja älä välitä.. Eipä täälläkään oo nyt kamalasti ollu aikaa käsitöille. Töistä ku pääsee kotiin, tuntuu, että on ihan raato! Ja kerranki ku ois käsitöille aikaa, niin eikös sitten tapahdu jotain ja pitää alkaa selvittelemään asioita.. Niissä ne päivät sitten meneekin -___-''

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tunnistan raato-olon! :P Ja jos välillä olisikin Ellun kanssa puuhailun ja peruskotihommien jälken hiukan energiaa, niin sitten on jotain mälsiä muuttojuttuja, pöh!

      Poista
    2. Muutot on iha kamalia, etenkin, jos ei oo yhtää muuttoihminen! Vaikka uuteen kotiin, ja etenkin nyt siihen ihan pysyvään omaan kotiin, on kiva muuttaa, niin se tavaranpaljous... huhhuh! Vaikkei sitä tavaraa oikeasti kamalasti oiskaan, mutta kun sen kasaa ja se pitää lähteä roijaamaan toiseen paikkaan, tuntuu, että sitä on PALJON! Kuten tiijät, miä en oo muuttoihmisiä ja voi sitä päivää, kun se tulee jälleen eteen ;) Tarvitaan pitkää pinnaa ja paljon hermoja tuolta miekkoselta! PS. Vinkkaahan joku kiva tuparilahja tänne suunnalle, mitä teille kotiin voisi tuoda sitten, kun saapi tulla kyläilemään ;)

      Poista
  11. oi kuinka suloinen kissapeitto! <3

    VastaaPoista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!