sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Erilainen lomalainen

Ensimmäiset vuodet työelämästäni vietin, kuten moni muukin, lomaa korkeintaan viikon pätkissä vähän siellä sun täällä. Miehellä oli vähän sama juttu. Matkustamista rakastavina pomppasimme monesti lentokoneeseen ensimmäisenä lomapäivänä ja hoipertelimme töihin kotiinpaluun jälkeisenä aamuna. Se oli sen arvoista, mutta enpä tiedä, jäisinkö nykyään ihan vain kotiin nukkumaan?

Olin tälläkin viikolla lomalla muutaman päivän. Olin lomalla myös muuton yhteydessä kuukausi sitten, ja kahden viikon päästä jään taas lomalle jopa pariksi viikoksi. Osittaisen hoitovapaan ansiosta vietän nelipäiväistäkin viikonloppua aina silloin tällöin, ja kohtahan on pääsiäinenkin. Yhtä vapaata siis tämä kevät!

Lomanviettotavat vain ovat hiukan erilaiset. Koska viettelen tässä lomakauden 2014 lomia pois (eli niitä, joita muut viettelivät viime kesänä ja jouluna), mies ei ollut lomalla vaan vedimme Ellun kanssa lonkkaa kahdestaan ennen kuin viikonloppu koitti. Lomallani en nukkunut kymmeneen, valvonut kolmeen tai lähtenyt mihinkään pappalaa kauemmas. En siivonnut yhtään kaappia tai ollut muutenkaan tehokas, en ole nähnyt yhtään kaveria tai urheillut.


En ole ehtinyt. Olen ollut liian kiireinen vetäessäni Ellua tädin vanhassa polkutraktorissa, leikkiessäni juhlia ja hoitaessani nukkevauvoja, käydessäni (ihan oikeassa) neuvolassa ja pyyhkiessäni omaa ja jälkeläiseni räkäistä nenää. Olen ihmetellyt ajan kanssa tyttäreni tarkkuutta ja puheenkehitystä ja antanut viikonlopun pyykkien odottaa päivästä toiseen viikkaukseen pääsyä. Hei, miehän olen lomalla. ;)

En tiedä olenko parempi äiti kun käyn töissä. Puin Ellua ulos yhtenä aamupäivänä ja ajattelin, kuinka etuoikeutettu olen kun saan olla tässä juuri nyt ja vetää näitä lapasia oman pienen tyttäreni käsiin. Haikeus siitä, että näin pitäisi olla aina, olen niiiiin huono äiti kun neljänä päivänä viikossa tämän hoitaa joku muu, oli jo poissa ja olin vain iloinen, että saan tehdä tätä juuri nyt. En voi olla tässä ihan aina, mutta ehkä me kumpikaan ei tarvitakaan sitä?

Oli ihana loma, vaikka ainoa matkustus oli tapaamaan pappaa ja isomammaa, ainoat shoppailut käynti kirpputorilla ja ainoa liikunnallinen juttu koko perheen iltalenkki. Olihan sitä siinäkin. ;)

Pikkulomani huipentuu tänään kun juhlimme Ellun kaksivuotissynttäreitä. Toivon niin että Ellulla olisi ihana päivä, hän on odottanut juhliaan kakkuineen ja vieraineen niin paljon kuin tuonikäinen nyt niitä voi odottaa. Äitiäkin vähän jännittää, ja ihmetyttää, kuinka nopeasti vuosi taas meni.

Mukavaa sunnuntaita! ♡

14 kommenttia:

  1. Oi kuulostaa kivalta lomailulta. ! Ei sillon enää nykyään tarvitse ollakaan mitään ihmeempiä suunnitelmia, kun vaan saa viettää päiviä ilman sen kummempaa ohjelmaa tai kiirettä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, nykyään nämä ohjelmattomat lomat ovat parhaita! Ja kummasti sitä kuitenkin tuppaa tulemaan ohjelmaa joka päivälle. :D

      Poista
  2. Niin ne vaan lomanvietto tavat muuttuvat iän ja lapsen myötä! Onnea pikku Ellulle jo etukäteen. Eikös se virallinen päivä ole huhtikuun alkupuoella? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin muistit, Ellu "ei ihan ehtinyt aprillipäiväyllätykseksi". :D

      Poista
  3. Ihanalta kuullostaa teidän loma ja onnea vielä tätäkin kautta Ellulle ja vanhemmille tottakai myös<3

    VastaaPoista
  4. Ihanalta kuulostaa! :) Synttärionnet Ellulle! :)

    VastaaPoista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!