maanantai 4. toukokuuta 2015

Pieni punapää perheessämme

Sarjassamme Tyttären ja äidin yhteisiä leluja:

 Ihastuin syksyllä Disneyn suloisiin Animators -nukkeihin ja päätin, että tuollainen tyttö meidänkin talouteen on vielä saatava. Jotenkin nämä nuket oli niin herttaisesti toteutettu, ja kun sitten netistä löytyi paljon ompelukaavoja juuri Animatorseille, ja Disneyn kaupassa oli tovi sitten alekin, niin...


Koska nukke oli ikäänkuin synttärilahja Ellulle (tosin hiukan jälkikäteen), niin tahdoimme miehen kanssa tilata prinsessan yllätyksenä. Tämä toi tietysti sen haasteen, ettemme oikein voineet kysyä Ellulta, minkä tytön hän nyt sitten haluaa. Koska Ellu rakastaa vettä ja uimista, valitsimme sitten Arielin: valinta oli ilmeisen onnistunut, Ellu on selkeästi kokenut "Alielin" kanssa sielujen sympatiaa!


Ellu hoitaa mielellään vauvanukkejaan ja otteet ovat niiden kanssa aika äidilliset. Vauvat puetaan, niiden kanssa mennään vaunuilla kauppaan, niille annetaan ruokaa (yleensä puuroa ja maitoa) ja ne laitetaan nukkumaan. Arielin kanssa meininki on erilaista: tytöt syövät jäätelöä, lähtevät puistoon (=riehumaan äidin ja isän sänkyyn), pyöräilevät ja tekevät hiekkakakkuja. Ellu pyytää Arielin usein mukaan ulos ja kun lähdimme junalla mummilaan, piti punapää tietysti saada mukaan.

Pienestä merenneidosta on meillä kehkeytynyt aikamoinen maakrapu. Pyrstöä ei kotiutumispäivän jälkeen ole montaakaan kertaa käytetty, sillä mie olen intoutunut ompelemaan Arielille vaatteita. Ellulle en ole viime aikoina oikein ommellut, koska menetin hermoni trikoon ompeluun ilman saumuria, ja puuvillaisille mekoille on vain rajallinen tarve. Ariel antaa ihanasti sovitella puolivalmiita tekeleitä, eikä valita jos hiha onkin välillä hiukan tiukka tai tarranauha raapii selkää. ;) Pikkuruisiin nukenvaatteisiin (Ariel on n. 40 cm korkea) saa myös hyvin hyödynnettyä kaikki pienet tilkut, yksittäiset napit ja söpöimmät nauhanpätkät.


Eräs ystäväni oli jo toimittamassa miua hoitokotiin kun lähetin illan aikana useamman kuvan Arielille ompelemistani jutuista.  Innostujaluonne mikä innostujaluonne. Ellu kyllä osaisi työllistää miut, olen saanut kuulla esimerkiksi siitä, ettei Arielilla ole hattua (no kun sillä on niin valtava tukka!) eikä haalaria. Käytännöllisten asujen sijaan olen enemmänkin keskittynyt mekkoihin ja muuhun suloiseen turhuuteen.

Etsystä saisi ainakin tilailla valmisvaatteita Animatorseille, ja Facebookissa on ryhmäkin jossa keskustellaan näistä nukeista ja myydäänkin niiden tarvikkeita. Baby borneille sopivat kengät ovat suht sopivia (hiukan hölskyviä) Animatorseilla, ja vinkin saatuani kiersin aika monta halpahallia että löysin halpisvalmistajan nukkecrocsit (n. 3e) , jotka sopivat Arielille kuin nakutettu. Harmillisesti näitä popoja oli hyllyssä vain kaksi paria, joten olisi kiva löytää vielä parit popot varalle jos ja kun nämä häviävät kesällä pihalle.

 

Kukkatunikan tein omasta vanhasta paidastani, legginssit Ellun pieniksi jääneistä sukkahousuista ja valkoisen pitsiunelman vanhasta kesätopistani. Näppärää ja nopeaa tämä kierrätysompelu. ;) Koska innostuskärpänen puraisi, on punapäällä jo nyt enemmän mekkoja kuin monella tyttölapsella: onneksi Ellu ei oikein voi olla kateellinen, koska hänellä niitä on ihan varmasti vielä tuplasti enemmän kuin osa-aikaisella merenneidolla.


Tänään vietimme viimeistä lomapäivää, ja tämä oli kyllä kiva loma. Tuli nähtyä mummia, saatua leikkimökki valmiiksi, tavattua ystäviä, siivottua, tehtyä retkiä, ommeltua ja maalattua. Nyt viimeisenä lomapäivänä leikittelin hiukan ajatuksella hakea hoitovapaata ensi syksyksi ja talveksi, koska kotoilu maistuikin niin makealta. Nooh, ehkä se arkikin alkaa tuntua hyvältä taas kun siihen pääsee käsiksi! Ellu ainakin on jo viikon mankunut päästä takaisin päiväkotiin. :D

Onko teitä joskus puraissut innostuskärpänen?

9 kommenttia:

  1. Jotenkin psykedeelisen isot silmät tolla nukella. :D Ei oikein näytä Arielilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, kattelin ihan samaa että on kyllä aika kaukana siitä Arielista minkä itse tunnistan :D

      Poista
    2. Miusta tää on ihana, sellainen lapsenomainen isoine silmineen ja pienellä pömppämahalla. :)

      Poista
  2. Iiihana punapää!
    En ole ennen kuullut tällaisista nukeista! Tuollainen voisi tosi kiva synttärilahja Sennillekin, pistän tämän korvantaakse ehdottomasti. Näinhin on kyllä tutustuttava paremmin, niin suloinen nukke. Minusta nukke on todella suloinen, sillä on tuollainen söpö lapsen pyöreys, ei mikään kukkakeppi. :)
    Olet ommellut Arielille tosi suloisia vaatteita. Kyllä on ompelukone teillä tainnut surista melkoisesti.
    Minuakin puree innostuskärpänen aina aika-ajoin ja minusta se on vain mukava tunne. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä löytyy vaikka minä Disneyn prinsesseoina, siitä vaan sitten valitsemaan!

      Juuri tuo lapsenomaisuus viehättä miuakin, ja tuo ilme, joka ei hymyile ylipirteistä kuten monilla muilla nukeilla. :D

      Innostujakärpänen on kyllä aika hyvä olemassa!

      Poista
  3. Meilläkin on n.3v sitten Jenkeistä ostettu Tähkäpää, mutta oon pitänyt sen vielä kaapissa, kun aattelin olevan vielä liian iso Julialle :o täytyy varmaan kaivaa se joku päivä esiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä mie en ole hankkinut Ellulle täysikokoista babybornia kun pidän sitä hänen käsittelylleen liian isona, mutta Arielin kanssa on kyllä sujunut hyvin. :)

      Hienosti olet malttanut jemmata!! Mie annan aina kaiken heti... :P

      Poista
  4. Sähän oot kovin kätevä ompelija, kivan näkösiä tuli vaatteista :))

    Kivan näkönen toi nukkekin, erilainen kun normi vauvat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, kiitos Anna. :D Nukkevaatteiden ompelu on paljon helpompaa kuin lastenvaatteiden!

      Poista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!