sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Karjalainen aamiainen

Aamiainen on miun mielestä päivän paras ateria: rakastan siis brunsseja ja olenkin mutustellut niitä useammassa eri kaupungissa. Täältä meiltäkin brunssia saa jo parista paikasta, jes! Lapsiperheelliselle brunssi on enemmänkin lounas, joten oli ihanaa, kun kaveri vinkkasi konditoria-kahvila Aleksandran karjalaisesta aamiaisesta, joka alkaa jo yhdeksältä. Ihanan helppoa, vaatteet vain päälle ja syömään valmiiseen pöytään!

Karjalassa ollaan perinteisesti todella vieraanvaraisia. Pöydät pursuilevat ja lisää tuputetaan: omassa lapsuudessani se oli välillä hiukan ahdistavaa, mutta nyt aikuisiällä sen muisteleminen saa pienen kaipauksen kyyneleen nousemaan silmäkulmaan. Aleksandrassa ei tuputettu, mutta pöytä oli täynnä kaikkia ihania herkkuja, jotka olivat kuin suoraan lapsuudesta: oli perunapiirakkaa, tillikurkkuja, kaloja, kaali-riisi-jauhelihapiirakkaa, omenapullia ja vaikka mitä, sekä tietysti karjalanpiirakoita ja munavoita. Leipomukset olivat kotoisan makuisia ja moni ruokalaji kotoisin varsin läheltä: aamiaisen teemana on "kotoisia makuja maakunnasta" ja esimerkiksi makkarat, hillot, kalat ja mehut tulivat suht lähialueilta. Ihanaa!
 



En yleensä syö aamiaisella makkaroita enkä lihapullia, mutta nämä olivat äärettömän herkullisia. Makkarat tulivat pienteurastomalta, lihapullien taustaa en selvittänyt, mutta ne olivat aivan kotitekoisen oloisia. Tillikurkkujen kohdalla meinasin vierittää pienen kyyneleen, niinpä, mammalla ja papalla oli aina tillikurkkuja! Kaikki maistamamme oli todella herkullista, jäimme kaipaamaan ainoastaan rieskaa. Croissantit eivät ehkä ole kaikkein karjalaisin aamiainen, mutta noh, kuuluuhan se vähän tällaiseen ulkona syötyyn aamiaiseen, ainakin Aleksandrassa. Lähituottajan omenahillon kanssa ne olivat todella herkullisia.   

 
Aamiainen päätettiin makealla kahvipöydällä. Ellu harjoitteli syömään kakkua jälkiruokahaarukalla (vaikka haarukka muuten onkin käytössä, jälkiruuat on syöty aiemmin lusikalla), ja vallan hyvinhän tuo sujui, kun oli mieluista syötävää - ja ainakin, jos piti toisella kädellä kakkua paikallaan. ;) 

Aleksandra on todella ihana ja tunnelmallinen kahvila, ja täältä saa kyllä sunnuntain aamiaisen lisäksi muitakin uskomattomia herkkuja. Itse olen suosinut lähinnä salaatteja, mutta ystäväni kehuu paikan suklaakakkua maasta taivaaseen.


Aamiaisen jälkeen jatkoimme täysin vatsoin maalaismarkkinoille ihmettelemään ja ihastelemaan. Aurinko paistoi, loppupäivän aikana koettiinkin sitten yksi rankkasade, yksi tihkusade, hellemäinen auringonpaiste ja kaikkia muita luonnonoikkuja. Voihan syksy.

Lämpimät suosittelut karjalaiselle aamiaiselle, paikalliset, käykääs ihmeessä! :)  Kuulin, että vielä syyskuun ajan aamiainen tarjoillaan Aleksandrassa torin laidalla, sitten se siirtyy konditoria Aleksanteriin parin kadun päähän.


2 kommenttia:

  1. Kuulostaa ihanalta aamiaiselta! Ja hyvä idea koota aamiaiselle paikallisia herkkuja, eikä ihan tavallisia brunssiaineksia. Vaikka hyviä ne brunssiainekset on kyllä muutenkin.

    VastaaPoista
  2. Brunssit ovat ihania, mutta usein ryysis on kauhea, jos menee liian suosittuun paikkaan. kaikki mitä söitte näyttää ihanalta ja herkulliselta.

    Vakkari

    VastaaPoista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!