maanantai 5. lokakuuta 2015

Ellu 2,5 v.


Pikkuinen aarteemme on jo 2v 6kk vanha - merkkipäivää vietettiin perjantaina.

Ja hänhän on edelleen aivan ihana lapsi. Olen toki vähän jäävi sanomaan. ;)

Ellu on n. 94 cm pitkä, on ruumiinrakenteeltaan hoikka (painosta ei ole hajuakaan, meillä ei ole vaa'assa pattereita), hänen kengännumeronsa on 24 tai pieni 25, hiukset ovat punertavan ruskeanvaaleat ja silmät harmaansiniset. Kuten miullakin, ne muuttuvat vihreiksi kun tyttö suuttuu, mutta sitä kyllä tapahtuu äärimmäisen harvoin: Ellu kertoo itse usein, kuinka hän on maailman iloisin tai onnellisin tyttö.

Ellu rakastaa kaikenlaista liikkumista, niin kiipeilyä, jumppaa, tanssia, palloja, keinumista kuin potkupyörällä potkutteluakin. Hoplop lienee hänen lempipaikkansa. Hän pitää myös musiikista, niin sen kuuntelusta kuin itse soittamisestakin, ja laulaa miun ja isänsä (jotka olemme toki ihan puolueettomia sanomaan) mielestä oikein hyvin niin lastenlauluja kuin ihan omakeksimiäänkin biisejä. Lähikaupassa hän ilahdutti mummoja esittämällä maidonhakureissulla oman kappaleensa pienestä koirasta, joka ei saanut syödä pupujen porkkanoita.



Ellu pitää valtavasti askartelusta, maalaamisesta ja muovailusta, sekä tietysti edelleen kirjoista. Telkkarista hän katsoo Pikku Kakkosta ja dvd:iltä Maisa -hiirtä, Titi-nallea, Herttaa ja Maisaa, sekä Myyrää, joka onkin Ellun uusin lemppari. Muumitkin kelpaavat oikein hyvin, niitä meillä ei vain ole dvd:llä. Kirjoista Ellu rakastaa tällä hetkellä ikisuosikkinsa Maisan lisäksi Teemu-, Sanna-, Aino- ja Jussi-kirjoja, sekä tietysti Myyrää. Kirpparilta onnistuin löytämään kaksi Hertta -kirjaakin, niitäkin on luettu ahkerasti.

Ellu leikkii paljon ja mielellään, hänen lemppareitaan ovat tällä hetkellä Muumitalo asukkaineen, lääkärileikki (hän on lääkäri ja hoitaa nukkevauvaansa), duploleikit ja nukkekoti Sylvanian Families-perheineen. Ellu osaa tehdä leluja myös vaikka kahdesta kivestä, kivet muuttuvat kavereiksi tai äidiksi ja lapseksi, jotka keskustelevat keskenään, leikkivät piilosta ja hiukan ehkä riitelevätkin. Ellun leikkejä on hauska seurata, niistä ei vauhtia, hellyyttä ja huumoria puutu.



Ellu on luonteeltaan hyvin ystävällinen ja huomaavainen, hän haluaa tehdä toiset iloisiksi esimerkiksi tekemällä oma-aloitteisesti pieniä kortteja ja lahjoja rakkaille ihmisilleen, ja on aina vähän huolissaan jos tietää jonkun olevan vaikka vähän kipeä. Hän arastelee hiukan miehen kavereita, nuoria möreä-äänisiä miehiä, mutta muuten hän lämpenee heti uusille ihmisille, erityisesti lapsille. On huimaa seurata, kuinka lapset eivät tarvitse monimutkaisia tutustumisseremonioita, leikit alkavat tervehdyksellä "Hei , mie oon Ellu!" tai "Mikä siulla siinä on?" ja sitten leikitään.

Ellu on todella tarkka ja hänellä on uskomaton muisti. Kävimme viime viikolla ensimmäistä kertaa puoleen vuoteen kotikaupunkimme Hoplopissa, mutta Ellu luetteli ennen visiittiä tarkasti, mitä kaikkia laitteita siellä on, minkä värisiä ne ovat, ja mitä viimeksi käytiin ravintolassa Hoplopin jälkeen syömässä. Hän on kiinnostunut kirjaimista ja numeroista, ja koska hän rakastaa kirjoja, hän kuuntelee tarkasti ja muistaa lempikirjansa sanasta sanaan ulkoa. Ja meidän vanhempien ei kannata yhtään yrittää huijata lupailemalla jotain tapahtuvaksi illalla tai huomenna, jos emme ihan oikeasti aio sitä toteuttaa - Ellu muistaa kyllä, mitä hänelle on puhuttu.

Uhmaikää meillä ei ole pahemmin näkynyt. Ellu tietää, mitä tahtoo, mutta ainakin tällä hetkellä hänellä on myös ymmärrystä ja malttia neuvotella ja vähän odottaakin. Jos asiat eivät suju, hän tyytyy huokaisemaan, että "Saisiko äiti auttaa minua vähän?" eivätkä esimerkiksi pukemisharjoitukset ole nostaneet kiukunkyyneliä silmiin. Välillä mietin, että onko meille suotu maailman hyvätuulisin tyttö, vai olemmeko me vanhemmat niin lepsuja, että annamme Ellulle kaikessa periksi, vai miksi meillä ei uhmata vielä. Noh, ehkä sekin aika löytää meille vielä - ja jos ei löydä, niin ehkä murrosikä on sitten kahden verroin kauheampi..

Toivon tietysti koko sydämestäni, että Ellu saa elää onnellisen, turvallisen, iloisen ja lämpimän lapsuuden. Toki miulla on muutakin elämää, mutta tämä pieni tyttö ja hänen onnensa ovat miulle tärkeintä tässä maailmassa. Välillä arki on kiireistä ja miusta tuntuu, että juoksen paikasta toiseen enkä pysty viettämään Ellun kanssa niin paljon aikaa kuin haluaisin, mutta sitten lähdemme yhdessä vaikka kirjastoautolle ja Ellu katsoo miua pohtiva ilme kasvoillaan:

"Äiti, mie rakastan siua vieläkin. Ja mie olen maailman onnellisin tyttö."

Että ihan hyvin täällä vissiin menee. <3



17 kommenttia:

  1. Hurmaavan kuuloinen tyttönen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hän on, ainakin siis miusta. :D Voihan se olla, että naapureiden ja hoitajien mielestä hän on karmea kauhukakara...

      Poista
  2. Oi ihana 2,5-vuotias! Ja oi ihania syyskuvia! :)

    VastaaPoista
  3. Miten ihanaa on lukea tuollaista onnellista tekstiä. Sekä kirjoittaja että hänen pikku tyttönsä kuulostavat todella onnellisilta. Luulen, että kasvatatte Ellua juuri oikein. Hän saa melko vapaasti touhuta, mutta tuntuu että rajojakin on ihan tarpeeksi kun on noin luottavainen ja tyytyväinen. Järjenjuoksukin tuntuu pelaavan mainiosti!!

    Vakkari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoistasi. Meillä kyllä eletään ajatuksella, että rajat ovat rakkautta ja rutiineista kiinni pitäminen tuo lapselle turvaa, mutta kyllä täällä luulisi sitä vapautta ja tilaa luovuudellekin riittävän. Luulisi. :D

      Poista
  4. Teillä on kyllä ihana 2,5v tyttönen! Niin taitava ja nättikin vielä! :)

    Ihania syksyisiä kuvia ja Ellulla on supersöpö takki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoistasi Ninni. ❤

      Poista
  5. En malta uottaa, että pääsee näkemään Ellun pitkästä aikaa! Toivon mukaa tää kuume laskee ja päästään sinne tulemaan. Luulisin, että tää helpottaa jo lähipäivinä. Ja kun on sen aika, niin toivon, et miusta tulee yhtä hyvä äiti ku siusta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti flunssat eivät nyt pilaa meidän näkemistä!!

      Ja aseta tavoitteet nyt vähän korkeammalle, jooko. :D

      Poista
  6. Voi suloinen pieni Ellu! Uskon, että hän saa viettää juuri sellaista lapsuutta kuin sinä hänelle toivotkin. Tästä tekstistä oikein huokuuu hyvä lapsuus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sie varmaan ymmärrät miun "Onko suutarin lapsella kenkiä" -stressin tämän kotikasvatuksen kanssa... Toivottavasti ei nyt ainakaan ihan metsään menisi!

      Poista
  7. Niin suloinen teksti ja ihana teidän 2,5-vuotias aarteenne ♥

    VastaaPoista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!