lauantai 16. huhtikuuta 2016

3v -neuvolassa

Olipa erilainen neuvola tällä viikolla. Ellu kävi 3-vuotisneuvolassa alkuviikosta ja meillä oli sekä uusi terkkari, uusi neuvola sekä uusi kolmen vuoden ikä ja sen mukanaan tuomat taidot.

Vaihdoimme kaupunginosaa vuosi sitten. Ellu olisi halutessamme saanut käydä vanhassa, lähempänä kotiamme olevassa, neuvolassaan kouluikään saakka ja niin aioimme tehdäkin, mutta koin sitten jälleen yhden ison pettymyksen tuohon lähineuvolaamme. Itse asioin äitiysneuvolassa uuden asuinalueemme mukaisessa neuvolassa, ja ilmoitin raskaanaolevan naisen dramaattisuudella, että en astu esikoisenikaan kanssa vanhaan neuvolaan enää jalallanikaan. Homma järjestyi ja löysimme itsemme uuden, mukavan ja asiantuntevan, terveydenhoitajan vastaanotolta.

Ellulle tietysti jo neuvolan odotushuone oli uusi ja vähän jännittävä, samoin se, että vuoroa odotellessa sai syödä hedelmäsosetta pilttipurkista ("Mutta äiti, enhän minä enää ole vauva"): ryntäsimme neuvolaan suoraan töistä ja päiväkodista, joten jotain säilyvää piti syödä, ja sosekin maistui kun kerroin, että äitikin syö näitä välillä. Ehdimme lukea hetken lastenlehtiä ennen kuin tuli Ellun vuoro.

3v ja 1vko

Aiemmissa neuvoloissa olen tottunut olemaan se, joka kertoo lapsen asiat. Nyt se ensimmäistä kertaa oli lapsi itse. Terkkari kysyi ja Ellu vastaili, kertoen reippaasti esimerkiksi oman nimensä, ikänsä, päiväkotinsa ja kavereiden nimet sekä lempiruuat ja -puuhat. Lempitekemistä oli hänestä kylpylässä käyminen (olimme toissapäivänä olleetkin siellä), mutta lempiruoka oli mystinen makaroni ja ketsuppi. Öh? Mistähän tämä taas tuli? Ei siinä, että makaronissa ja ketsuppissa olisi mitään vikaa, mutta ne eivät kyllä ainakaan kotioloissa ole Ellun lempiruoka. :D Huvittavaa oli, että Ellun kaveri oli kuulemma aiemmin vastannut ihan samoin, ilman, että kyseessä olisi hänenkään lempisapuskansa. Mielenkiintoista.

Ellulta kysyttiin, syökö hän muutakin kuin makaronia ja ketsuppia ja Ellu vastasi reippaasti kieltävästi. Me vanhemmat vakuuttelimme, että hän kyllä syö hienosti ja monipuolisesti. Ellulta kysyttiin myös yövaipasta (ei ole), onko hän jo luopunut tutistaan ("En muista") ja kysymys "missä sie aina nukut", johon tyttö vastasi vähän hämmentyneenä, että ei tiedä. Me vanhemmat selvensimme, että Ellu luopui tutista jo pienenä vauvana joten ei tosiaan muista sitä, ja että yöt nukutaan omassa sängyssä ja päiväunia myös päiväkodin sängyssä.

Sitten testattiin näkö molemmista silmistä, kuulo kuiskausleikillä, palapelin teko ja piirtäminen (rasti ja ympyrä). Aluksi Ellu tosin esitteli, kuinka osaa piirtää hienon liukumäen: onneksi ympyrät mahtuivat laskemaan liukumäestä. :D Hyppiminen ja tasapaino katsottiin myös, iho tsekattiin ja mitat otettiin. Tuloksena oli kaikin puolin terve, hyvin kasvava ja hyvin kehittynyt tyttö, joka sai erityistä kiitosta hyvinkehittyneestä puheesta ja rohkeudesta. Meidän vanhempien hommana oli istua syrjemmällä ja pyyhkiä liikutuksen kyyneleitä silmäkulmista: on se jo niin iso!

Seuraavan kerran Ellun terveyttä tarkastellaan nelivuotisneuvolassa, mutta saattaa olla, että tuo tämänkertainen terkkari on tämän kuopuksenkin terkkari ja tapaamme jo syksyllä uudestaan. Reissusta jäi hyvä mieli, ja neuvolakorttiin taas muistoksi kauniita sanoja suht tuoreesta 3-vuotiaasta.

10 kommenttia:

  1. Iiks, niin iso tyttö<3
    Mua alko vähän itkettää kun tajusin et tällanen tulee oleen meidänkin seuraava neuvolaläynti :') on ihanaa että nää kasvaa ja varsinkin kun saavat kaunista palautetta, mutta on se silti aika kamalaakin<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisaalta sitä on toisen kasvusta niin iloinen ja ylpeä, ja toisaalta tekisi mieli pysäyttää aika ja kirkua, että ei, et saa kasvaa noin nopeasti. :D

      Poista
  2. Ohho, tuommoinenhan se on meilläkin edessä. Puolen vuoden päästä tosin, mutta kuitenkin.

    Äkkiä ne kasvaa, nuo pikkuiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Vastahan nämä syntyivät, hyvänen aika...

      Poista
  3. Mä en ollut yhtään reipas lapsi. Itkin aina neuvolassa ja odotushuone pelotti, jos siellä oli muita mukuloita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykyipanat tuntuvat olevan näissä jutuissa meidän ikäluokkaa reippaampia. Mistähän se johtuu? Itse luulen, että yksi syy ovat kaikki lastenkirjat, joissa iloisen väriset satuhahmot menevät neuvolaan tai hammaslääkäriin, ehkä ne lieventävät lasten ennakkoluuloja?

      Poista
  4. Ellu kuulostaa kyllä harvinaisen reippaalta ja fiksulta pieneltä tytöltä! Ihana lukea kuulumisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hän on kyllä perusluonteeltaan rohkea ja jotenkin... velvollisuudentuntoinen, "tehdään nyt kun tämä vissiin on pakko tehdä". :D

      Poista
  5. Saako kysyä mihin petyit aikasemmassa neuvolassa?
    T: Tuleva th joka haluaa työskennellä neuvolassa ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa toki. Työntekijöillä ei oikein koskaan tuntunut olevan ajankohtaista tietoa asioista (esim. olemassa olevista palveluista, osittaisimetyksestä, sydämen sivuäänistä, jatkotutkimuksista) ja se aiheutti meille tarpeetonta stressiä ja pahaa mieltä. Jatkuva vastaus oli "ootko koittanut googlettaa". Jouduin soittelemaan ja selvittämään itse paljon sellaista, minkä pitäisi järjestyä oman terveydenhoitajan kautta.

      Poista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!