lauantai 8. lokakuuta 2016

Kotini, minitaiteilijan työhuone


Olin lapsena innokas piirtäjä, oikea oman elämäni Kylli-täti: piirsin kymmenittäin piirroksia ja sadutin teoksiani samalla. Äitini rukoili miua piirtämään myös paperin toiselle puolelle konkurssin välttämiseksi, mutta koin sen taidettani rajoittavana tekijänä.

Kylli-tätiys on selvästi periytyvää. Ellu saattaa napottaa päivän aikana tunteja (en liioittele) keittiön pöydän ääressä, piirtää ja satuilla. Hän on piirtänyt ballerinoja retkellä niityllä, itsensä silmälasit päässä jännittävällä tutkimusmatkalla, hiiren joka asui pesässään puunrungossa ja etsi ystävää.. Kuvitus syntyi alkuviikosta tussein, sitten vesiväreillä ja parin viime päivän aikana värittämällä ja liimaamalla pieniä paperipalasia.


Koti alkaa olla täynnä taidetta, koska ison osan teoksistaan Ellu kiikuttaa kortteina meille vanhemmille. Keittiön pöytä on Ellun taiteilupaikka ja koska luomistyö on jatkuvasti kesken, olemme päättäneet raivata pöydän kokonaan vain illalla: ruoka-aikaan kynäpurkki ja muut materiaalit vain työnnetään keskelle pöytää. 

Miun käy vähän sääliksi kaikkia puita, mutta toivon maailmankaikkeuden antavan anteeksi. Koska eiköhän tämä ole vain taas yksi Vaihe. Sotkusta huolimatta aika herttainen sellainen:


Eilen imetin Veenua kun Ellu pamahti paikalle: "Ole hyvä äiti. Tein sinulle rakkauskortin kun meillä on täällä niin paljon rakkautta. Piirsin myös päärynöitä, koska ne on hyväksi hampaille" . 

Piirretäänkö teillä?

8 kommenttia:

  1. Ihana Ellu.♥
    Meillä Aino on nyt innostunut todella piirtämään ja taideteoksia syntyy aika vauhtia. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miua oikeasti vähän itkettää kun ajattelen kaikkia viattomia puita, jotka tähän on uhrattu... Mutta ehkä tässä kohta innostutaan taas jostain muusta! ;)

      Poista
  2. Kyllä! Bonbon on juuri löytänyt piirtämisen ja värikynien maailman. Tosin niillä on väritetty välillä myös omaa naamaa ja seiniä, jolloin kynät lähtevät pois ja alkaa harmistus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah tuo ikä, kun taide päätyi kaikkialle muuallekin kuin paperiin.. Meilläkin tussia on välillä pitkin naamaa kun Ellu pyyhkii hiuksia pois silmiltä.

      Poista
  3. Ihana :) Meillä asuu taiteilija sieluja kaksinkappalein ja voi sitä piirrustus arkiston määrää.. Välillä meinaa mennä hermo kun en tiedä mihin niitä laittaisi, mutta mikäs minä olen heidän luovuuttaan rajoittamaan, niin kauan kuin on kyniä ja paperia niin antaa mennä vaan <3 http://valkoinenhaave.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mie olen ihan kamala ja valtaosa piirroksista lähtee suoraan paperinkeräykseen: laskin nimittäin, kahdessa päivässä syntyin 32 eri välinein tehtyä teosta.

      Poista
  4. Ei todellakaan piirrellä :D saati askarrella muuta.. meidän reilu 3v jäbä hermostuu jos joutuu istumaan pöydän ääreen tai jos pyydän ottamaan kynän käteen. Joskus olen saanut hetkeksi värittämään mutta mun on oltava visusti vieressä ja tehtävä lähes koko väritys hänen puolestaan. Joten sanon toistamiseen: nauttikaa tuosta omatoimisuudesta ja keskittymiskyvystä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ne ovat lapset erilaisia!

      Ja kiitos, nautitaan! Voihan nämä kuviot vielä joskus muuttua.

      Poista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!