maanantai 30. tammikuuta 2017

Elämäni onnellisin päivä



Ihan tavallinen maanantai. Mies lähtee töihin pusutettuaan kaikki, aamupalan jälkeen lastenohjelmia, imetystä ja keittiön siivousta. Veenu nukahtaa ennen kuin saadaan ulkovaatteet päälle ja puen nukkuvan tytön. Ellu pukee itsensä ja nukkensa Sannan. Ulkona teen lumityöt, Ellu tekee pienen lumiukon ja etsimme sille talon reunalta kivet silmiksi ja napeiksi.

Lounaaksi eilistä linssikeittoa, Veenu taistelee oman banaaninsa kanssa. Syömisen jälkeen lastaan astioita tiskikoneeseen ja huomaan, että Ellu hakee huoneestaan hameen ja soittorasiansa. Hän vetää rasian soimaan ja tanssii pitkin olohuonetta Veenun hymyillessä ihastuneesti. Heillä on kaikki hyvin.

Miulla on niin hyvä olla, että itkettää.

Miten pelottavan lyhyt tämä aika, ja koko elämä, on. Miten vähän aikaa meidän olohuoneessa on leikkimattoja, duplopalikoita ja ballerinoja. Seison keittiössä tiskikone auki ja talletan tämän hetken syvälle sydämeen. Olen usein sanonut, että miun elämän onnellisin päivä ei ole ollut hääpäivä tai lasten syntymät, vaan se on jokin ihan tavallinen arkipäivä.

Ehkä juuri tämä.


4 kommenttia:

  1. Niinpä. Niin ihania hetkiä arki täynnä <3 Sitä toivoo, että tosiaan voisi muistaa ne kaikki, aina.

    Ja, linssikeitto on kyllä hyvää! Meillä syödään aika usein jonkin sortin linssisoppaa :p

    VastaaPoista
  2. Nämä on juurikin niitä hetkiä joilla jaksaa niiden hitusen (okei vähän enemmänkin) raskaiden hetkien yli.
    Onni on olla äiti<3

    VastaaPoista
  3. Ihana kirjoitus! Jossain luki kerran, että ihminen usein valittaa, että elämä on niin tavallista ja arkipäiväistä ja että kaikki päivät ovat samanlaisia. Kunnes tapahtuu jotain traagista ja silloin toivoisi, että voisi elää ihan tavallisia päiviä.

    Vakkari

    VastaaPoista
  4. Oi voi kuinka alkoi oikein itkettää! Tämä on NIIIIIN totta. Arkiset hetket lapsen kanssa ovat kyllä ihan parhaita juttuja.

    VastaaPoista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!