tiistai 28. helmikuuta 2017

Sea lifea tutkimassa

Ellun lempiohjelma on Oktonautit - aikuisestakin se on mahtava ohjelma, josta oppii valtavan paljon merten eläinten ja kasvien elämästä. Ellu muistelee edelleen melkein kahden vuoden takaista reissumme Kotkan Maretariumiin, joten päätimme viedä homman askelta pidemmälle ja tehdä hiihtolomareissun Helsingissä olevaan Sea Lifeen katselemaan eksoottisempia mereneläviä.


Sea life Helsinki sijaitsee Linnanmäellä. Talvisaikaan parkkipaikkoja riitti eikä Sea lifessakaan ollut kello kymmeneltä maanantaiaamuna paljoakaan ruuhkaa. Sea life ei ole suurensuuri ja käytävät ovat melko ahtaita, mutta sinne mahtui hyvin rattaidenkin kanssa, ja nähtävää riitti pitkäksi aikaa.


Esillä oli erilaisissa altaissa ja akvaarioissa todella paljon erilaisia vesien asukkaita meritähdistä ja mustekaloista vuokkokalaan (Ellun lemppari, tuttu Nemoa etsimässä -elokuvasta), sekä mureenoja ja haita ja muuta Ellua ja miua hiukan kauhistuttavaa. Monissa akvaarioissa oli syvennöksiä, joihin pääsi kurkkimaan läheltä uivia kaloja, ja meinasin saada sydänkohtauksen kun julmannäköinen hai ui pääni yli. Mureenan kohdalla Ellu peruutti isänsä taakse piiloon. Veenu suhtautui isoon tummiin kaloihin paljon reippaammin ja mötkötti tyytyväisenä pitkät tovit kaloja katsellen.


Kalojen katselun lisäksi Sea lifessa pääsi myös puuhailemaan muutakin. Löytyi hiekkaranta hiekkakakkujen tekoon, kaikenlaista kosketeltavaa ja paljon muuta.

Lipunmyynnissä Ellulle annettiin lappu, josta oli raaputeltava oikeita vastauksia reitin varrella löytyneisiin kysymyksiin. Osa kysymyksistä oli aika kinkkisiä himpun vajaa neljävuotiaalle ja melkein-kolmekymppisille vanhemmillekin (jotka eivät vauvan ja lapsen kanssa ehtineet ihan ajatuksella syventyä jokaiseen opastauluun), mutta Oktonauttien avulla Ellukin osasi itse vastata aika moneen kysymykseen.


Söimme lounasta Sea lifen aulassa olevassa kahvila Carccilassa, lounaspöydän lisäksi tarjolla olisi ollut esimerkiksi ranskalaiskoreja ja voileipiä. Omiakin eväitä olisi kuulemma saanut syödä Sea lifen tiloissa, mutta me söimme lounaspöydästä. Sen jälkeen kiersimme kalat vielä uudelleen.


Poislähtiessä Ellu kiikutti tehtävälapun myymälän tiskille ja sai palkinnoksi hienon mitalin, jonka kanssa hän olisi halunnut nukkua yönkin.


Sea life -kokemus oli oikein onnistunut ja jopa hiukan jännittävä! Suosittelemme kyllä vierailua kaikille, joita merten elämä edes hiukan kiinnostaa. Eniten kaloista saanee irti kouluikäinen, mutta pienemmätkin varmasti viihtyvät ja oppivat samalla paljon.

Kesällä Sea lifeen ja Linnanmäelle saa ostaa yhteislipun. Kalojen katselu voi olla mukavaa rauhoittumista huvipuistotouhujen lomassa, mutta en usko, että ainakaan meidän nelivuotiaamme malttaisi kesällä keskittyä edes vuokkokaloihin, jos vaihtoehtona olisi hattaraa ja karuselleja... ;)

Googletellessani aukioloaikoja huomasin, että Let's dealin kautta saa hyvän alennuksen pääsymaksuista maaliskuun loppuun asti. Hyvin toimi! Vinkkinä muillekin, jotka haluavat lähteä kurkkimaan kaloja.

7 kommenttia:

  1. Oi osuipa hyvään saumaan tämä :) Olen haaveillut, että menisin meidän tyttöjen kanssa kaloja katselemaan ja hyvä tietää, että rattaillakin pääsee liikkumaan :) Joku arkiaamu voisikin olla hyvä vierailuaika, niin saisi olla rauhassa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arkiaamuisin varmasti on tilaa liikkua, nyt porukkaa ehkä oli vähän normaalia enemmän kun osassa Suomea oli vielä hiihtolomat, mutta erinomaisen hyvin mahduttiin :)

      Poista
  2. Minä olen kuullut paljon hyvää Sea lifestä! Näyttää mahtavalta paikalta.

    Lastenohjelmista oppii vaikka mitä! Ihan mahtavaa, että Ellu pääsi käyttämään oppimaansa tuolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä hämmentävää ja hienoa huomata, miten hyvin Oktonauttien jutut olivat painuneet mieleen! Mie en olisi tiennyt erakkoravuista yhtään mitään, Ellu tiesi varmaan melkein kaiken.

      Ja oli kyllä kiva paikka, suosittelen! Ja samoin Kotkan Maretariumia suomalaisine kaloineen

      Poista
  3. Onpas teillä ollut kiva reissu!!mekin ollaan käyty tuola sea lifessa joskus 8 vuotta sitten,suunnitelmissa olis mennä ens kesänä uudestaan!Tosin kans epäilen , että isommat muksut ei malta kaloja tsiikailla,mut jos edes pienet:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko se ollut olemassa noinkin kauan? Apua, ja me vasta nyt kerettiin sinne :D

      Tuo oli kyllä kiva paikka, ja varmasti rauhoittava piipahdus sen huvipuistopäivän lomassa, jos lapset vain saa sinne houkuteltua :D

      Poista
  4. En ole ikinä kanssa ehtinyt käymään! :) Nyt pitäisi mennä kyllä kun yhdestä muropaketista löytyi myös alekuponki :D
    Kiva blogi sulla :)

    VastaaPoista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!