keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Täältä tullaan, kotihoidontuki!


95 prosenttia ajasta olen äärettömän mielelläni kotiäiti. Aamuisin haen miehen aamutossut jalassa lehden postilaatikosta ja (salaa?) naureskelen naapurien autoille, jotka kaasuttavat lapset kyydissä päiväkotiin ja sitten nasta laudassa töihin kiirehtiäkseen sieltä iltapäivällä takaisin kotiin. Palkkapäivinä ja eläkekertymää katsellessa saattaa naapureita tietysti naurattaa miua enemmän, mutta mitäs siitä. Mie lähden tyttöjen kanssa kylään, puistoon, maalaamaan mustikoilla, muskariin, kirjastoon, rakentamaan legolinnoja, mitä nyt milloinkin huvittaa. Saan kaikki virastoajan kiukuttelut ja vaipanvaihdot, tyhjennän ja täytän tiski- ja pyykkikoneita jatkuvasti ja välillä tuntuu, että en muuta tee kuin valmistan, syötän, ostan tai suunnittelen ruokaa, mutta se on onneksi vain se viisi prosenttia ajasta.

Olen todella onnekas kun miulla on kaksi näin ihanaa lasta, joiden kanssa saan viettää aikaa. Suomi on hyvä maa olla vanhempi kaikkien perhe- ja hoitovapaidensa ansiosta ja miulla on hyvä elämäntilanne kun pystyn olemaan tyttöjen kanssa kotona sen verran kuin miusta tuntuu hyvältä.

Vanhempainvapaa (jonka käytän kokonaan) päättyy tasan kahden kuukauden päästä,joten tänään oli viimeinen päivä ilmoittaa työnantajalle mahdollisesta hoitovapaalle jäämisestä. Ilmoitin jääväni kotiin ainakin siiheksi, että Veenu täyttää kaksi. Tällä hetkellä uskon, että jos en mie, niin sitten mies ottaa siihen vielä jonkinlaisen hoitovapaajatkon, mutta katsotaan. Meidän molempien työpaikoilla tapahtuu nyt kaikenlaista ja vuoden päästä asiat voivat olla hyvin erilailla kuin nyt. Tai ehkä palaan töihin osittaisesti? Ellun kanssa tein nelipäiväistä työviikkoa siihen asti, kun hän täytti kolme, ja se oli ihana ratkaisu.

Ellu oli vuoden ja yhdeksän kuukautta lähtiessään päiväkotiin. Kaikki meni hyvin ja se oli meille oikea päätös ja ajankohta, mutta kieltämättä mietin usein Ellun ollessa kolme, että mitä, jos Ellu olisikin kotihoidossa. Mitä kaikkea me olisimmekaan yhdessä tehneet vaikkapa Ellun ollessa 2,5 -vuotias kun tekemistä rajoittamassa eivät enää olisi olleet vaipat tai aika tarkat ruoka- ja uniajat? (Ehkä hermostuneet toisiimme totaalisesti, en tiedä. :D) Ehkä tätä pitäisi Veenun kanssa testata. Tai ehkä olen vuoden päästä täysin kypsä lähtemään takaisin työelämään.

Mutta tällä mennään. Kotiäitiyttä ainakin elokuuhun 2018. Iiks.




10 kommenttia:

  1. Onnea! Hieno päätös, minä mietin vielä mitä tehdä kun ei ole töitä mihin palata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja tsemppiä pohdintoihin, nämä ei aina ole helppoja juttuja!

      Poista
  2. Meillä esikoinen oli kotihoidossa lähes kolme vuotiaaksi, kunnes aloitti päivähoidon. Nyt olen ajatellut palata joko koulun penkille tai jos niin onnellisesti sattuisi käymään niin töihin, kun poika on 1.5 - 2 vuotias. Mä olen taas miettinyt, että olisiko pojan ollut helpompi sopeutua päiväkotiin, jos olisi aloittanut sen hieman aikaisemmin.. tosin ihan varmasti olisin miettinyt tätä samaa kysymystä myös jos poika olisi aloittanut aikaisemmin. Ehkä hölmöä edes ajatella näin, mutta jotenkin sitä etsii syytä sille miksi poika ei oikeastaan koskaan ole oppinut viihtymään täysin päivähoidossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä ei oikein osaa ennustaa kukaan, että mikä on paras tai huonoin aika hoidonaloitukselle. Omassa työssäni olen huomannut, että kolmivuotiaille se aloitus on usein rankinta: pienemmät osaavat luottaa eri tavalla päiväkodin aikuisiin ja isommille kaverit ovat tärkeässä roolissa, kolmevuotias on vähän väliinputoaja. Mutta poikkeuksiakin on.

      Haaveilen kyllä hiukan, että Veenu lähtisi hoitoon vasta kolmevuotiaana, mutta katsotaan, kuinka käy.

      Poista
  3. Ihania (vaikkakin välillä varmasti myös raastavia) kotipäiviä teille! Itsellänikin on nyt suuri helpotus kun tiedän että ainakin elokuuhun 2018 saa meidän pieni myös olla kotona. Vielä 2 vapaata kesää, uskomatonta! Jatkaako Ellu vielä päiväkodissa? Tiesitkin varmaan että yli 3-vuotiaasta saa myös pientä kotihoidontukea, jos on kotihoidontuella alle 3-vuotiaan kanssa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ellu on ollut tämän vuoden päiväkodissa osaviikkoisesti ja nyt on pohdinnassa, että mitäs sitten ensi vuodelle. Tänne on ehkä tulossa uusia kerhomahdollisuuksia, joten ehkä hän siirtyy kerhoilemaan.. Vaikeaa!

      Ja kiitos muistuksesta, olen tuosta (kovin pienestä) tuesta tietoinen!:)

      Poista
  4. NAUTI! Vaikka tämä oli oikea päätös monella tapaa, että minä menin töihin ja mies jäi kotiin, niin kyllä silti vähän kadehdin kotiäitejä. Olinhan minäkin kotona pidempään kuin moni muu, mutta silti. Minua ahdistavat aika paljon puheet kotihoidontuen rajaamisesta, sillä haluaisin olla seuraavan lapsen kanssa kotona pidempään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miuakin tuo uutisointi ahdistaa. En ole vielä ymmärtänyt, kuinka miun töihinpaluu mahtaisi vauhdittaa talouden rattaita kun sijaiseni jäisi työttömäksi ja lapset veisivät yhteiskunnan rahoilla tuetut kokopäiväiset hoitopaikat päiväkodissa. Mutta ehkä joku viisaampi osaa sen selittää!

      Poista
  5. Kuulostaa ihanalta! Jotenkin haikeana muistelen nyt kotiäitiysaikaa. Sain kuitenkin olla reilu 3v lapsen kanssa kotona ja siitä olen kovin kiitollinen.

    Nauti, vauva-aika menee lopulta hirvittävän nopeasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin, tämä pikkumato kasvaa ihan kamalaa vauhtia!

      Miusta oli ihanaa olla Ellun kanssa kotona ja on mahtavaa, että sain nyt tämän tilaisuuden uudestaan. :)

      Poista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!