tiistai 11. heinäkuuta 2017

Veenu 11kk


Pikkuinen Veenumme täytti jo 11 kuukautta. Uskomatonta, että kuukauden päästä tässä talossa ei enää ole virallista vauvaa. Mutta onhan hän edelleen ihan pikkuinen vauva, jolla on vaippa housuissa, unilla tutti tiukasti suussa ja vain harvat haivenet päälakea koristamassa. Mutta kovaa vauhtia hän on muuttumassa koko ajan vähemmän vauvamaiseksi:

Viimeisen kuukauden aikana Veenu on oppinut juomaan mukista varsin siististi, ohjaamaan lusikalla ruokaa suht suuta kohti, vilkuttamaan, kävelemään tuen varassa, konttamaan huimaa vauhtia ja laittamaan palikoita päällekkäin. Ja piirtämään - tai ainakin tajunnut, että kynällä kuuluu sohia paperiin ja sitten esitellä muutamia (sympaattisia) viivoja polleasti virnuillen läheiselle yleisölle.


Hiekkalaatikolla Veenu on oppinut kaivamaan hiekkaa lapiolla ja mättämään sitä ainakin ämpäriä kohti. Ja kippaamaan (tyhjän) ämpärin nurin ja paukuttamaan sitä lapiolla tarmokkaasti pulisten. Sitten hän nostaa ämpärin ja ihmettelee, miksei kakkua tullutkaan. ;) Tänään hän oppi keinumaan keinuhirvellä, tosin siinä touhussa saa vanhempi vahdata sydän kurkussa vieressä.


Veenusta on myös paljastunut aikamoinen vesipeto. Missä vettä, siellä Veenu, napaa myöten. Rannalle hän on päässyt puljamaan paristi, lisäksi kävimme miun syntymäpäivänä kylpylässä ja Veenu oli onnessaan eikä arastellut yhtään.

Eläimistäkin Veenu tykkää, kuukauden aikana hän on päässyt hoitelemaan kummitädin kissaa ja nähnyt Tykkimäessä paljon kivoja eläimiä. Hellyydenosoitukset ovat vain vielä vähän turhan innokkaita.


Kesälomalla on ehditty niin Tykkimäkeen, Muumimailmaan, mummille kuin maallekin, ja Veenu on viihtynyt joka paikassa. Tykkimäessäkin hän pääsi muutamaan laitteeseen vanhemman kanssa ja oli oikein fiilingeissä.

Kaiken touhuilun lomassa Veenu on sanonut ensimmäiset sanansa, "vauva" ja "pusipusi". Myös "äithä" (äiti) kuuluu aika usein, ilmeisesti myös "yhiin" (syliin). Namnam tarkoittaa kaikkea ruokaa ja mammamma maitoa. Pyydettäessä Veenu antaa tavaroita ja ottaa niitä, ja hän osaa vilkuttaa, taputtaa ja näyttää, missä hän on (kädet laitetaan korvien päälle ja kiljaistaan "tässä"!)


Veenu pitää kovasti musiikista, hiekkaleikeistä, pyöräretkistä, palikoilla puuhailusta ja liukumäistä. Kirjoja hän katselee itsekseen, mutta ei ole oikein kiinnostunut kuuntelemaan lukemista. Hän nauttii seurasta, mutta ei ole oikein sylityttö: koko ajan pitää olla menossa johonkin suuntaan! Kunnon touhupylly.

Veenu syö aika hyvin sormiruokaa itse, nyt ollaan hiukan harjoiteltu lusikallakin syömistä, mutta yleensä ruoka menee suuhun sormin. Jonkin verran Veenua syötetäänkin vielä. Ruuan jälkeen hän juo vettä mukista. Lisäksi imetän Veenua vielä - wuhuu! Aluksi ajattelin, että jos nyt ainakin neljä kuukautta, salaa haaveilin vuodesta ja sitten yhdeksästä kuukaudesta, mutta näillä näkymin imetän kohta yksivuotiasta. Suunnitelmissa on alkaa tarjota Veenulle aikanaan maitoa mukista ruokailujen yhteydessä ja tissitellä sen jälkeen sen verran, mitä hän haluaa, eli varmaankin pari kertaa päivässä. Mutta katsotaan asiaa syntymäpäivän kieppeillä.


Pikkuinen touhupyllymme menee nukkumaan kahdeksalta illalla ja herää iloksemme yleensä jo viideltä.. Lisäksi hän nukkuu noin kahden tunnin unet puolesta päivästä eteenpäin ja aamulla pienet torkut rattaissa tai autossa, jos on herännyt jo viideltä. Hiukan alkavat kovin aikaiset aamut rasittaa. Toivottavasti tilanne helpottuisi jossain kohtaa. Yöt Veenu nukkuu muuten heräämättä, onneksi. Hänen sänkynsä on edelleen meidän vanhempien huoneessa ja siellä hän saa pysyäkin ainakin syksyyn asti.


Iloinen, tyytyväinen, luottavainen, energinen, vahvatahtoinen ja tarmokas pikkutyttö. Meidän ihana vauva, vielä pienen hetken.

8 kommenttia:

  1. Apua miten aika menee! Wow miten taitava neiti siellä jo on! Jännää miten paljon sitä oppiikaan lyhyessä ajassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika menee valtavaa vauhtia, ja tuo tyttö tuntuu tosiaan oppivan uutta ihan koko ajan!

      Poista
  2. Voi ihana neiti teillä. Vähän mä oon taas kateellinen noista teidän öistä, mutta en aamuista:)
    Ja hiekkakakkuja tehdään meillä juuri samalla lailla. Kovasti ihmetellään miten siitä tyhjästä sangosta ei sitten tuukkaan sitä kakkua?!?!
    Ja lusikkaa viedään meilläkin vähänä sinne suun suunnalle:D Uusin juttu on viedä se hienosti suun eteen ja kipata lusikka väärin päin just sekuntia ennen suuhun laittamista...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmeisesti kaikkea ei voi saada, kokonaisia yötä ja edes suht järjelliseen aikaan herättäviä aamuja?

      Meillä on keksitty, että lautasenkin voi kääntää nurin ja yrittää lusikalla taputtaa siitä kakun. Ja sitten ihmetellään, että miksi äiti huutaa EEEEEEEIH. :D

      Poista
  3. Sielläkin on opittu kaikkea taas vauhdilla :) Haikeaa, miten aika menee! Meilläkin kaksi kuukautta kaksvee synttäreihin, ohhoh :o

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, teilläkin on jo iso tyttö! <3 Haikeaa, millä vauhdilla tämä aika oikein menee!

      Poista
  4. Ihana pieni Veenu, hänhän osaa jo vaikka mitä! Ja onneksi yksivuotiaatkin ovat vielä tosi pieniä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ovat! Ja Veenu on varmaan meille pieni ressukka ainakin siihen saakka, että hän menee autokouluun. :D Meidän vauva <3

      Poista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!