sunnuntai 19. tammikuuta 2020

Viikonlopun retket, eväät ja muut hommat


Välillä katselemme miehen kanssa kalentereita ja toteamme arki-iltojen ja viikonloppujen olevan ihan täynnä. Loppuvuodesta sattui isänpäivää, synttärijuhlia ja kaikenlaisia tapahtumia lähes jokaiselle vapaapäivälle joten nyt alkuvuodesta on ollut hämmentävää, kun viikonloppuisin ei ole ollut yhtään mitään ohjelmaa.

Normaalisti tammikuussa varmaankin harjoittelisimme hiihtoa ja luistelisimme. Tekojäälle olemme päässeet tänä vuonna muutaman kerran, mutta hiihtämisestä on täällä eteläisessä karjalassa saanut vain haaveilla. Nämä kummalliset tammikuun säät mahdollistavat kuitenkin oikein hyvin retkihaasteen toteuttamisen, kun mitkään retket eivät ole ainakaan lumitilanteen vuoksi olleet mahdottomia.



Lauantaina lähdimme Savitaipaleelle, Kärnäkoskelle. Alle kilometrin pituisen lenkin varrella voi nähdä linnoituksen, myllyn ja kosken, vuorilinnoituksen (reduttin) ja laavun, joka sijaitsee kauniin järven äärellä. Myllyn tienoille ja linnoituksen valleihin pystyisi hyvin tutustumaan myös lastenvaunujen kanssa, ja laavulle pääsee myös hyvää ja tasaista polkua pitkin.


Retkeily lasten kanssa on meistä kivaa viikonloppupuuhaa. Kaikki saavat raitista ilmaa ja liikuntaa, näkyy uusia juttuja, joku saattaa vahingossa oppiakin jotain ja retkellä voi viettää juuri niin kauan tai vähän aikaa kuin haluaa. Meidän retkemme eivät vielä kestä kovin kauaa, menemme kolmevuotiaan fyysisen ja henkisen jaksamisen mukaan. Retkeily on myös todella edullinen koko perheen puuha, rahaa kuluu mahdollisiin bensoihin ja eväisiin.




Meillä lapset olivat Kärnäkoskella eniten kiinnostuneita koskesta ja laavun ympäristöstä. Vuorilinnoitus oli lasten silmin lähinnä mäki, mutta kyllä se toi eskarilaiselle mieleen joitakin juttuja Koiramäen historista. Ja ainakin maisemat vuorilinnoituksen laelta olivat hienoja!

Nakkien paisto ja eväät muutenkin ovat lapsille retken huippuhetkiä ja vuorilinnoituksen juuressa oleva laavu oli todella siisti ja hyvä eväidensyöntipaikka. Huussi ja laiturikin olisivat löytyneet: tänne pitää tehdä uusintareissu joku kesäpäivä!



Ehdottomia retkieväitä lasten mielestä ovat makkara tai nakit, joita saa itse paistaa. Koska paistamaan pitäisi päästä ihan juuri sillä hetkellä kun tulet sytytetään, on meillä aina mukana myös voileipiä tai jotain muuta, mitä voi syödä odotellessa pahimpaan nälkäänsä. Nyt olin bongannut hyvän vinkin netistä ja pakannut mukaan kotona lämmitettyjä lihapiirakoita, jotka olin käärinyt leivinpaperiin, folioon ja pyyhkeeseen. Oli mukava saada syödäkseen jotain lämmintä ennen nakkeja. 



Ystävältäni Lauralta sain aikanaan vinkin pakata ketsupit ja sinapit pienempiin purkkeihin retkeä varten. Näppärää ja vie paljon vähemmän tilaa repussa! Lisäksi eväinä oli lämmintä mehua ja hedelmiä, ja niitä nakkeja, eipähän ainakaan jäänyt nälkä.

Ellun repusta kurkistelee muuten Kisu Pikkukuu, joka tuli eskarista viikonlopuksi kotiin. Kisun touhuista meidän perheen kanssa pitäisi sitten kirjoittaa päiväkirjaan.



Muutoin viikonloppu on mennyt (ja tulee menemään) lähinnä ollessa. Tytöt ovat leikkineet ja piirrelleet, me miehen kanssa lukeneet ja jospa tässä vähän siivottaisiin jossain kohtaa. Yhdet synttäritkin olisi tänään iltapäivällä, kun ystävän tytär ja meidän tyttöjen lastenvahti täyttää 18.



Mitä te teitte viikonloppuna?


1 kommentti:

  1. Näyttää niin kivalta! Me ei olla päästy vielä seuraavalle retkelle... :D Hassua, kun ei ole kännykän kalenteria käden ulottuvilla, josta voisi tarkistaa menneen viikonlopun, niin en meinaa ees muistaa että mitä tehtiin :o :'D

    VastaaPoista

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!