keskiviikko 15. toukokuuta 2019

Vesimeloni päässäni

Sain äitienpäivälahjaksi uuden kypärän. Havahduin huomaamaan, että edelliseni on kymmenisen vuotta vanha ja onhan se vuosien varrella kolahdellut ovien karmeihin ja pudonnut lasten käsistä lattialle. Eri lähteiden mukaan kypärä olisi vaihdettava uuteen 7-10 vuoden välein, vaikka se vaikuttaisi päällisin puolin ehjältä.



Lapsena ja nuorena maalla en yleensä käyttänyt kypärää, kuuma kapistus. Kaupunkiin muuttaessani pyöräilin myös ilman, kunnes menin ensimmäiseen harjoitteluuni lasten pariin. Kuljin harjoittelumatkat pyörällä ja heti ensimmäisenä päivänä yksi lapsi kysyi, missä kypäräni on. Valehtelin unohtaneeni sen kotiin ja kävin illalla ostamassa kypärän, ruman muovihökötyksen, joka kuitenkin on pyöräillessä älyttömän tärkeä henkivakuutus.

Siitä asti olen käyttänyt kypärää paria pientä mokaa lukuunottamatta : olen lähtenyt kauppaan ja hakemaan Ellua kerhosta niin, että olen lähtötohoissa vetänyt pipon päähän ja lähtenyt polkemaan. Aika pian olen huomannut, että tuuli tuivertaa tukkaan eri lailla kuin kypärän kanssa, mutta en ole ehtinyt kääntyä takaisin hakemaan kypärää ja olen saanut hävetä koko matkan, tuntuu, että kaikki tuijottavat. Varsinkin siellä Ellun kerhon pihalla. '' Äiti, MISSÄ siun kypärä on??? ''



Mistä päästäänkin siihen, että rakas aikuinen, osta kypärä ja käytä sitä. Koska lapset todella huomaavat, onko pyöräilevillä aikuisilla kypärät päässä vai ei, ja se vaikuttaa siihen, mitä he aikanaan pitävät oikeana tapana toimia. Kypärään tottuu todella äkkiä eikä tukka oikeasti mene sen alla niin lättään, että sen takia kannattaisi ajella pyörällä paljainpäin.

Netistä löytyy Liikenneturvan ja muiden tahojen kypärätietouden lisäksi myös kritiikkiä siitä, onko kypärä nyt oikeasti turvallinen ja tarpeellinen vai ei. Jos osaa liikennesäännöt ja hallitsee pyöränsä, ja ajaa tavallista arkipyöräilyä hyvällä tiellä, niin onko kypärä oikeasti  tarpeellinen, kun eihän se suojaa kaikilta vammoilta ja naarmuilta. Mutta koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu : pyörä voi rikkoutua, tiellä voikin olla jotain, mihin törmää, tai joku muu ei noudata liikennesääntöjä. Mieheni jäi vuosi sitten pyörälläajaessaan auton alle, vaikka on kokenut ja hyvä pyöräilijä, joka tietää kaikki liikennesäännöt ja noudattaa niitä. Hänen tarkkaavaisuutensa oli kunnossa, sää oli kunnossa, mutta auton kuljettaja teki virheen. Oli kaikkien onni, että tilanteessa oli mukana kypärä, ja sitä sekä lääkäri että vakuutusyhtiö ensimmäiseksi kysyivät.

Onnettomuustietoinstituutin mukaan vuosien 2015-2017 onnettomuuksissa kuolleista pyöräilijöistä kypärää ei käyttänyt 49 pyöräilijää. Kypärä olisi eri todennäköisyyksillä voinut pelastaa heistä joka kolmannen (18). Kypärän käytön suojaavuusvaikutusta arvioitaessa täytyy ottaa huomioon, että tähän aineistoon eivät tule mukaan ne pyöräilijät, jotka ovat pelastuneet kypärän käytön ansiosta. (Liikenneturva)


Jos siulla ei ole kypärää, niin osta vaikka tällainen Nutcasen vesimelonikypärä. Tai kasipallokypärä. Tai kukkakypärä. Nämä ovat pärjänneet testeissä erinomaisesti, istuvat todella hyvin ainakin miun päähän ja kaularemmissä on näppärä magneettilukitus. Ja muillakin valmistajilla on tietysti hyviä ja turvallisia kypäriä - osta sellainen. Halpa ja kivan näköinen henkivakuutus, joka samalla kannustaa pienempiä pyöräilijöitä käyttämään kypärää.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaikenlaiset kommentit piristävät päivääni!